Genesis 15
1 After all this had happened, God spoke to Abram in a vision, telling him, “Don't be afraid, Abram! I am your protector, and your truly great reward!”
Kuin nämä olivat niin tapahtuneet, tuli Herran sana Abramin tykö näyssä, sanoen: älä pelkää Abram, minä olen sinun kilpes, ja sangen suuri palkkas.
2 But Abram replied, “Lord God, what good is whatever you give me? I don't have any children, and the heir to all that I have is Eliezer of Damascus.”
Mutta Abram sanoi: Herra, Herra, mitäs minulle annat? minä lähden lapsetoinna täältä, ja minun huoneeni haltia on tämä Eleasari Damaskusta.
3 Abram went on to complain, “Look! You haven't given me any children, so a servant from my household has to be my heir!”
Ja Abram taas sanoi: mutta minulle et sinä antanut siementä. Ja katsos, minun kotopalkolliseni tulee minun perillisekseni.
4 But then the Lord told him, “This man won't be your heir. Your heir will be your very own son.”
Ja katso, Herran sana tuli hänen tykönsä, sanoen: ei tämä sinua peri: vaan joka sinun ruumiistas tulee, se tulee sinun perillisekses.
5 The Lord took Abram outside and said to him, “Look up at the sky. See if you can count the stars! That's how many descendants you will have!”
Niin hän vei hänen ulos, ja sanoi: katso taivaaseen ja lue tähdet, jos sinä ne taidat lukea. Ja sanoi hänelle: niin sinun siemenes on oleva.
6 Abram trusted what the Lord said, and so the Lord counted Abram as being in a right relationship with him.
(Abram) uskoi Herran, ja hän luki hänelle sen vanhurskaudeksi.
7 The Lord also told him, “I am the Lord, who led you from Ur of the Chaldeans to give you this land for you to own.”
Ja sanoi hänelle: minä se Herra olen, joka vein sinun ulos Kaldean Uurista, antaakseni sinulle tämän maan omakses.
8 “But Lord God, how can I be certain that I will own it?” Abram asked.
Ja hän sanoi: Herra, Herra, mistä minä tietäisin sen omistavani?
9 The Lord told him, “Bring me a cow, a goat, and a ram, all of them three years old, together with a dove and a young pigeon.”
Ja hän sanoi hänelle: ota minulle kolmivuotinen hehkonen, ja kolmivuotinen vuohi, ja kolmivuotinen oinas: niin myös mettinen, ja nuori kyhkyläinen.
10 So Abram took and killed the three animals. Then he cut them in half, and placed each half opposite the other. However, he didn't cut the birds in half.
Ja hän otti hänelle nämät kaikki, ja jakoi keskeltä kahtia, ja pani itsekunkin osan toinen toisensa kohdalle; vaan lintuja ei hän jakanut.
11 When vultures flew down on the carcasses, Abram frightened them off.
Niin linnut tulivat lihain päälle; ja Abram karkotti ne.
12 As the sun went down, a deep sleep came over Abram, and at the same time a dense and terrifying darkness fell on him.
Ja tapahtui auringon laskeissa, että raskas uni lankesi Abramin päälle: ja katso, hämmästys ja synkkä pimeys tuli hänen päällensä.
13 The Lord explained to Abram, “You can be absolutely sure that your descendants will be strangers in a foreign land, where they will be slaves and mistreated for 400 years.
Niin hän sanoi Abramille: sinun pitää totisesti tietämän, että sinun siemenes tulee muukalaiseksi sille maalle, joka ei heidän omansa ole, ja he saattavat heitä orjaksi, ja vaivaavat heitä neljäsataa ajastaikaa.
14 However, I will punish the nation that makes them slaves, and later on they will leave, taking many valuable possessions with them.
Mutta sille kansalle, jonka orjana he ovat, kostan minä: ja sitte he lähtevät ulos suurella tavaralla.
15 But as for you, you will die in peace and be buried, having lived a good long life.
Ja sinä menet isäis tykö rauhassa, ja haudataan hyvässä ijässä.
16 Four generations later your descendants will come back here to live, because right now the sins of the Amorites have not reached their full extent.”
Vaan neljännessä miespolvessa he tänne palajavat: sillä Amorilaisten pahuus ei ole vielä täytetty.
17 After the sun set and it grew dark, suddenly a smoking furnace and a flaming torch appeared and passed between the halves of the animal carcasses.
Ja koska aurinko oli laskenut, ja pimeys joutunut: katso, pätsi suitsi, ja liekki kävi kappaleitten keskeltä.
18 This is how the Lord made an agreement with Abram that day and promised him, “I'm giving this land to your descendants. It extends from the Wadi of Egypt to the great Euphrates River,
Sinä päivänä teki Herra liiton Abramin kanssa, sanoen: sinun siemenelles annan minä tämän maan, hamasta Egyptin virrasta, niin suureen virtaan Phratiin asti.
19 and includes the territory of the Kenites, Kenizzites, Kadmonites,
Keniläiset, ja Kenitsiläiset, ja Kadmonilaiset,
20 Hittites, Perizzites, Rephaites,
Ja Hetiläiset, ja Pheresiläiset, ja Kalevan pojat,
21 Amorites, Canaanites, Girgashites, and Jebusites.”
Ja Amorilaiset, ja Kanaanealaiset, ja Gergesiläiset, ja Jebusilaiset.
