2 Timothy 1
1 This letter comes from Paul, an apostle of Christ Jesus chosen by God, sent to tell about the promise of real life that is in Christ Jesus.
Paavali, Jesuksen Kristuksen apostoli Jumalan tahdon kautta elämän lupauksen jälkeen, joka on Kristuksessa Jesuksessa:
2 I'm sending it to you Timothy, my dear son. May you have grace, mercy, and peace from God the Father and Christ Jesus our Lord.
Minun rakkaalle pojalleni Timoteukselle armo, laupius ja rauha Isältä Jumalalta ja Jesukselta Kristukselta meidän Herraltamme!
3 I'm always thinking of you and I'm so thankful to God, whom I serve as my ancestors did, with a clear conscience. I never forget to mention you in my prayers.
Minä kiitän Jumalaa, jota minä hamasta minun esivanhemmistani palvelen puhtaalla omallatunnolla, että minä lakkaamatta sinua yöllä ja päivällä minun rukouksissani muistan,
4 I remember how you cried, and I so want to see you! That would make me really happy.
Ja haluan sinua nähdä, koska minä sinun kyynelees muistan, että minä ilolla täytettäisiin,
5 I keep in mind your sincere trust in God, the same trust that your grandmother Lois and mother Eunice also had—and I know that same trust continues in you.
Kuin minun mieleeni tulee se vilpitön usko, joka sinussa on, joka ennen sinun isossa äidissäs Loidassa myös asui ja sinun äidissäs Eunikassa ja, kuin minä totisesti tiedän, sinussakin.
6 That's why I want to remind you to revitalize God's gracious gift to you which you received when I placed my hands on you.
Jonka tähden minä sinua neuvon, ettäs herätät sen Jumalan lahjan, joka sinussa on, minun kätteni päällepanemisen kautta;
7 God didn't give us a spirit that makes us fearful, but a spirit of power and love and good sense.
Sillä ei Jumala ole meille antanut pelvon henkeä, vaan väkevyyden, rakkauden ja raittiuden.
8 So don't be ashamed to tell others about our Lord, or be ashamed of me. Instead be ready to share in suffering for the good news as God gives you strength.
Sentähden älä häpeä meidän Herran Jesuksen Kristuksen todistusta eikä minua, joka hänen vankinsa olen; vaan ole osallinen evankeliumin vaivassa, Jumalan voiman jälkeen,
9 He is the one who has saved us and called us to live a holy life—not through what we do, but by God's own plan and through his grace. (aiōnios g166)
Joka meitä on autuaaksi tehnyt ja pyhällä kutsumisella kutsunut, ei meidän töidemme perästä, vaan aivoituksensa ja armonsa jälkeen, joka meille Kristuksessa Jesuksessa ennen ijankaikkisia aikoja annettu on, (aiōnios g166)
10 He gave this grace to us in Christ Jesus before the beginning of time, and is now revealed in the appearing of our Savior Christ Jesus. He destroyed death, making life and immortality brilliantly clear through the good news.
Mutta nyt meidän Vapahtajamme Jesuksen Kristuksen ilmestyksen kautta julistettu, joka kuoleman otti pois ja elämän ja kuolemattomuuden toi evankeliumin kautta valkeuteen,
11 I was appointed speaker, apostle, and teacher of this good news.
Johonka minä olen pantu saarnaajaksi ja apostoliksi ja pakanain opettajaksi.
12 That's also the reason I'm suffering all this, but I'm not ashamed, because I know whom I've trusted. I'm confident that he can look after what I've entrusted to him until the Day he returns.
Jonka tähden minä myös näitä kärsin, ja en kuitenkaan häpee; sillä minä tiedän, kenen päälle minä uskon, ja olen luja, että hän voi minulle kätkeä minun uskotun kaluni siihen päivään asti.
13 You should follow the model of good advice that you learned from me, with an attitude of trust and love in Christ Jesus.
Pysy siis niiden terveellisten sanain muodossa, jotka sinä minulta kuullut olet, uskossa ja rakkaudessa, joka on Kristuksessa Jesuksessa.
14 Guard the truth that was entrusted to you through the Holy Spirit who lives in us.
Tämä hyvä uskottu kalu kätke Pyhän Hengen kautta, joka meissä asuu.
15 You already know that everyone from Asia has abandoned me, including Phygelus and Hermogenes.
Sinä tiedät sen, että kaikki, jotka Asiassa ovat, luopuivat minusta, joista on Phygellus ja Hermogenes.
16 May the Lord be kind to the family of Onesiphorus, because he often took care of me and wasn't embarrassed about me being in prison.
Herra antakoon laupiutensa Onesiphorin perheelle, joka minun usein virvoittanut on ja ei minun kahleitani hävennyt,
17 When he was in Rome, he took the trouble to search for me, and he found me.
Vaan etsi minua visusti Roomissa ollessansa, ja löysi minun.
18 May the Lord grant him his blessing in the Day of Judgment. (Timothy, you're very much aware of how much Onesiphorus did for me when he was in Ephesus.)
Herra antakoon hänen löytää laupiuden sinä päivänä Herran tykönä! Ja kuinka monessa asiassa hän minulle Ephesossa oli avullinen, sinä parhain tiedät.
