< Song of Solomon 2 >

1 I am the flower of the field, and the lily of the valleys.
"Minä olen Saaronin kukkanen, olen laaksojen lilja."
2 As the lily among thorns, so is my love among the daughters.
"Niinkuin lilja orjantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä."
3 As the apple tree among the trees of the woods, so is my beloved among the sons. I sat down under his shadow, whom I desired: and his fruit was sweet to my palate.
"Niinkuin omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä; minä halajan istua sen varjossa, ja sen hedelmä on minun suussani makea.
4 He brought me into the cellar of wine, he set in order charity in me.
Hän on vienyt minut viinimajaan; rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni.
5 Stay me up with flowers, compass me about with apples: because I languish with love.
Vahvistakaa minua rypälekakuilla, virvoittakaa minua omenilla, sillä minä olen rakkaudesta sairas."
6 His left hand is under my head, and his right hand shall embrace me.
Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, ja hänen oikea kätensä halaa minua.
7 I adjure you, O ye daughters of Jerusalem, by the roes, and the harts of the, fields, that you stir not up, nor make the beloved to awake, till she please.
Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, gasellien tai kedon peurojen kautta: älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennenkuin se itse haluaa.
8 The voice of my beloved, behold he cometh leaping upon the mountains, skipping over the hills.
Kuule! Rakkaani tulee! Katso, tuolla hän tulee hyppien vuorilla, kiitäen kukkuloilla.
9 My beloved is like a roe, or a young hart. Behold he standeth behind our wall, looking through the windows, looking through the lattices.
Rakkaani on gasellin kaltainen tai nuoren peuran. Katso, tuolla hän seisoo seinämme takana, katsellen ikkunasta sisään, kurkistellen ristikoista.
10 Behold my beloved speaketh to me: Arise, make haste, my love, my dove, my beautiful one, and come.
Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: "Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
11 For winter is now past, the rain is over and gone.
Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan.
12 The flowers have appeared in our land, the time of pruning is come: the voice of the turtle is heard in our land:
Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.
13 The fig tree hath put forth her green figs: the vines in flower yield their sweet smell. Arise, my love, my beautiful one, and come:
Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
14 My dove in the clefts of the rock, in the hollow places of the wall, shew me thy face, let thy voice sound in my ears: for thy voice is sweet, and thy face comely.
Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi."
15 Catch us the little foxes that destroy the vines: for our vineyard hath flourished.
Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa.
16 My beloved to me, and I to him who feedeth among the lilies,
Rakkaani on minun, ja minä hänen-hänen, joka paimentaa liljojen keskellä.
17 Till the day break, and the shadows retire. Return: be like, my beloved, to a roe, or to a young hart upon the mountains of Bether.
Kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat, kiertele, rakkaani, kuin gaselli, kuin nuori peura tuoksuisilla vuorilla.

< Song of Solomon 2 >