Psalms 94
1 The Lord is the God to whom revenge belongeth: the God of revenge hath acted freely.
Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
2 Lift up thyself, thou that judgest the earth: render a reward to the proud.
Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
3 How long shall sinners, O Lord: how long shall sinners glory?
Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
4 Shall they utter, and speak iniquity: shall all speak who work injustice?
Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
5 Thy people, O Lord, they have brought low: and they have afflicted thy inheritance.
Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
6 They have slain the widow and the stranger: and they have murdered the fatherless.
Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
7 And they have said: The Lord shall not see: neither shall the God of Jacob understand.
Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
8 Understand, ye senseless among the people: and, you fools, be wise at last.
Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
9 He that planted the ear, shall he not hear? or he that formed the eye, doth he not consider?
Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
10 He that chastiseth nations, shall he not rebuke: he that teacheth man knowledge?
Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
11 The Lord knoweth the thoughts of men, that they are vain.
Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
12 Blessed is the man whom thou shalt instruct, O Lord: and shalt teach him out of thy law.
Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
13 That thou mayst give him rest from the evil days: till a pit be dug for the wicked.
Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
14 For the Lord will not cast off his people: neither will he forsake his own inheritance.
Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
15 Until justice be turned into judgment: and they that are near it are all the upright in heart.
Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
16 Who shall rise up for me against the evildoers? or who shall stand with me against the workers of iniquity?
Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
17 Unless the Lord had been my helper, my soul had almost dwelt in hell. (questioned)
Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
18 If I said: My foot is moved: thy mercy, O Lord, assisted me.
Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
19 According to the multitude of my sorrows in my heart, thy comforts have given joy to my soul.
Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
20 Doth the seat of iniquity stick to thee, who framest labour in commandment?
Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
21 They will hunt after the soul of the just, and will condemn innocent blood.
He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
22 But the Lord is my refuge: and my God the help of my hope.
Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
23 And he will render them their iniquity: and in their malice he will destroy them: the Lord our God will destroy them.
Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
