Psalms 88
1 A canticle of a psalm for the sons of Core: unto the end, for Maheleth, to answer understanding of Eman the Ezrahite. O Lord, the God of my salvation: I have cried in the day, and in the night before thee.
Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
2 Let my prayer come in before thee: incline thy ear to my petition.
Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
4 I am counted among them that go down to the pit: I am become as a man without help,
Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
5 Free among the dead. Like the slain sleeping in the sepulchres, whom thou rememberest no more: and they are cast off from thy hand.
Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
6 They have laid me in the lower pit: in the dark places, and in the shadow of death.
Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
7 Thy wrath is strong over me: and all thy waves thou hast brought in upon me.
Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
8 Thou hast put away my acquaintance far from me: they have set me an abomination to themselves. I was delivered up, and came not forth:
Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
9 My eyes languished through poverty. All the day I cried to thee, O Lord: I stretched out my hands to thee.
Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
10 Wilt thou shew wonders to the dead? or shall physicians raise to life, and give praise to thee?
Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
11 Shall any one in the sepulchre declare thy mercy: and thy truth in destruction?
Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
12 Shall thy wonders be known in the dark; and thy justice in the land of forgetfulness?
Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
13 But I, O Lord, have cried to thee: and in the morning my prayer shall prevent thee.
Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
14 Lord, why castest thou off my prayer: why turnest thou away thy face from me?
Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
15 I am poor, and in labours from my youth: and being exalted have been humbled and troubled.
Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
16 Thy wrath hath come upon me: and thy terrors have troubled me.
Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
17 They have come round about me like water all the day: they have compassed me about together.
Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
18 Friend and neighbour thou hast put far from me: and my acquaintance, because of misery.
Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
