Psalms 74
1 Understanding for Asaph. O God, why hast thou cast us off unto the end: why is thy wrath enkindled against the sheep of thy pasture?
Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?
2 Remember thy congregation, which thou hast possessed from the beginning. The sceptre of thy inheritance which thou hast redeemed: mount Sion in which thou hast dwelt.
Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.
3 Lift up thy hands against their pride unto the end; see what things the enemy hath done wickedly in the sanctuary.
Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.
4 And they that hate thee have made their boasts, in the midst of thy solemnity. They have set up their ensigns for signs,
Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.
5 And they knew not both in the going out and on the highest top. As with axes in a wood of trees,
Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,
6 They have cut down at once the gates thereof, with axe and hatchet they have brought it down.
Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.
7 They have set fire to thy sanctuary: they have defiled the dwelling place of thy name on the earth.
He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.
8 They said in their heart, the whole kindred of them together: Let us abolish all the festival days of God from the land.
He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.
9 Our signs we have not seen, there is now no prophet: and he will know us no more.
Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.
10 How long, O God, shall the enemy reproach: is the adversary to provoke thy name for ever?
Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?
11 Why dost thou turn away thy hand: and thy right hand out of the midst of thy bosom for ever?
Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?
12 But God is our king before ages: he hath wrought salvation in the midst of the earth.
Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.
13 Thou by thy strength didst make the sea firm: thou didst crush the heads of the dragons in the waters.
Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.
14 Thou hast broken the heads of the dragon: thou hast given him to be meat for the people of the Ethiopians.
Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.
15 Thou hast broken up the fountains and the torrents: thou hast dried up the Ethan rivers.
Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.
16 Thine is the day, and thine is the night: thou hast made the morning light and the sun.
Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.
17 Thou hast made all the borders of the earth: the summer and the spring were formed by thee.
Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.
18 Remember this, the enemy hath reproached the Lord: and a foolish people hath provoked thy name.
Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.
19 Deliver not up to beasts the souls that confess to thee: and forget not to the end the souls of thy poor.
Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.
20 Have regard to thy covenant: for they that are the obscure of the earth have been filled with dwellings of iniquity.
Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.
21 Let not the humble be turned away with confusion: the poor and needy shall praise thy name.
Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.
22 Arise, O God, judge thy own cause: remember thy reproaches with which the foolish man hath reproached thee all the day.
Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.
23 Forget not the voices of thy enemies: the pride of them that hate thee ascendeth continually.
Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.
