Psalms 71
1 A psalm for David. Of the sons of Jonadab, and the former captives. In thee, O Lord, I have hoped, let me never be put to confusion:
Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun joutua häpeään iankaikkisesti.
2 Deliver me in thy justice, and rescue me. Incline thy ear unto me, and save me.
Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi minun puoleeni ja auta minua.
3 Be thou unto me a God, a protector, and a place of strength: that thou mayst make me safe. For thou art my firmament and my refuge.
Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.
4 Deliver me, O my God, out of the hand of the sinner, and out of the hand of the transgressor of the law and of the unjust.
Jumalani, vapauta minut jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kourista.
5 For thou art my patience, O Lord: my hope, O Lord, from my youth;
Sillä sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani hamasta nuoruudestani.
6 By thee have I been confirmed from the womb: from my mother’s womb thou art my protector. Of thee shall I continually sing:
Sinä olet minun tukeni syntymästäni saakka, sinä päästit minut äitini kohdusta; sinua minä alati ylistän.
7 I run become unto many as a wonder, but thou art a strong helper.
Monelle minä olen kuin kummitus, mutta sinä olet minun vahva suojani.
8 Let my mouth be filled with praise, that I may sing thy glory; thy greatness all the day long.
Minun suuni on täynnä sinun kiitostasi, täynnä sinun ylistystäsi kaiken päivää.
9 Cast me not off in the time of old age: when my strength shall fail, do not thou forsake me.
Älä heitä minua pois minun vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani loppuu.
10 For my enemies have spoken against me; and they that watched my soul have consulted together,
Sillä minun viholliseni puhuvat minusta; ne, jotka väijyvät minun henkeäni, neuvottelevat keskenänsä:
11 Saying: God hath forsaken him: pursue and take him, for there is none to deliver him.
"Jumala on hänet hyljännyt; ajakaa häntä takaa ja ottakaa kiinni, sillä auttajaa ei ole".
12 O God, be not thou far from me: O my God, make haste to my help.
Jumala, älä ole minusta kaukana, Jumalani, riennä minun avukseni.
13 Let them be confounded and come to nothing that detract my soul; let them be covered with confusion and shame that seek my hurt.
Joutukoot häpeään ja hukkukoot ne, jotka vainoavat minun sieluani; peittäköön häpeä ja pilkka ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.
14 But I will always hope; and will add to all thy praise.
Mutta minä odotan alati, ja yhäti minä sinua kiitän.
15 My mouth shall shew forth thy justice; thy salvation all the day long. Because I have not known learning,
Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne.
16 I will enter into the powers of the Lord: O Lord, I will be mindful of thy justice alone.
Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan.
17 Thou hast taught me, O God, from my youth: and till now I will declare thy wonderful works.
Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan.
18 And unto old age and grey hairs: O God, forsake me not, Until I shew forth thy arm to all the generation that is to come: Thy power,
Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.
19 And thy justice, O God, even to the highest great things thou hast done: O God, who is like to thee?
Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan korkeuksiin, sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
20 How great troubles hast thou shewn me, many and grievous: and turning thou hast brought me to life, and hast brought me back again from the depths of the earth:
Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin.
21 Thou hast multiplied thy magnificence; and turning to me thou hast comforted me.
Anna minun arvoni kasvaa ja lohduta minua jälleen.
22 For I will also confess to thee thy truth with the instruments of psaltery: O God, I will sing to thee with the harp, thou holy one of Israel.
Niin minä myös ylistän harpulla sinua, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kanteleella kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä.
23 My lips shall greatly rejoice, when I shall sing to thee; and my soul which thou hast redeemed.
Minun huuleni riemuitsevat, kun minä sinulle soitan, ja myös minun sieluni, jonka sinä olet lunastanut.
24 Yea and my tongue shall meditate on thy justice all the day; when they shall be confounded and put to shame that seek evils to me.
Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää, sillä häpeään ja pilkkaan ovat joutuneet ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.
