< Psalms 62 >

1 Unto the end, for Idithun, a psalm of David. Shall not my soul be subject to God? for from him is my salvation.
Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Daavidin virsi. Jumalaa yksin minun sieluni hiljaisuudessa odottaa, häneltä tulee minulle apu.
2 For he is my God and my saviour: he is my protector, I shall be moved no more.
Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä suuresti horju.
3 How long do you rush in upon a man? you all kill, as if you were thrusting down a leaning wall, and a tottering fence.
Kuinka kauan te yhtä miestä ahdistatte, hänet yhdessä surmataksenne, niinkuin hän olisi kaatuva seinä, niinkuin murrettu muuri?
4 But they have thought to cast away my price; I ran in thirst: they blessed with their mouth, but cursed with their heart.
He vain pitävät neuvoa, miten syöstä hänet korkeudestaan. He rakastavat valhetta, he siunaavat suullansa ja kiroavat sydämessänsä. (Sela)
5 But be thou, O my soul, subject to God: for from him is my patience.
Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni.
6 For he is my God and my saviour: he is my helper, I shall not be moved.
Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju.
7 In God is my salvation and my glory: he is the God of my help, and my hope is in God.
Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala.
8 Trust in him, all ye congregation of people: pour out your hearts before him. God is our helper for ever.
Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. (Sela)
9 But vain are the sons of men, the sons of men are liars in the balances: that by vanity they may together deceive.
Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys.
10 Trust not in iniquity, and cover not robberies: if riches abound, set not your heart upon them.
Älkää luottako väkivaltaan, älkää turhaan panko toivoanne ryöstettyyn tavaraan. Jos rikkautta karttuu, älkää siihen sydäntänne kiinnittäkö.
11 God hath spoken once, these two things have I heard, that power belongeth to God,
Kerran on Jumala sanonut, kahdesti olen sen kuullut: väkevyys on Jumalan.
12 And mercy to thee, O Lord; for thou wilt render to every man according to his works.
Ja sinun, Herra, on armo; sillä sinä maksat kullekin hänen tekojensa mukaan.

< Psalms 62 >