< Psalms 50 >

1 A psalm for Asaph. The God of gods, the Lord hath spoken: and he hath called the earth. From the rising of the sun, to the going down thereof:
Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.
2 Out of Sion the loveliness of his beauty.
Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
3 God shall come manifestly: our God shall come, and shall not keep silence. A fire shall burn before him: and a mighty tempest shall be round about him.
Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
4 He shall call heaven from above, and the earth, to judge his people.
Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
5 Gather ye together his saints to him: who set his covenant before sacrifices.
"Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
6 And the heavens shall declare his justice: for God is judge.
Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. (Sela)
7 Hear, O my people, and I will speak: O Israel, and I will testify to thee: I am God, thy God.
"Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
8 I will not reprove thee for thy sacrifices: and thy burnt offerings are always in my sight.
En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
9 I will not take calves out of thy house: nor he goats out of thy flocks.
En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
10 For all the beasts of the woods are mine: the cattle on the hills, and the oxen.
Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
11 I know all the fowls of the air: and with me is the beauty of the field.
Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
12 If I should be hungry, I would not tell thee: for the world is mine, and the fulness thereof.
Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
13 Shall I eat the flesh of bullocks? or shall I drink the blood of goats?
Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
14 Offer to God the sacrifice of praise: and pay thy vows to the most High.
Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15 And call upon me in the day of trouble: I will deliver thee, and thou shalt glorify me.
Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
16 But to the sinner God hath said: Why dost thou declare my justices, and take my covenant in thy mouth?
Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
17 Seeing thou hast hated discipline: and hast cast my words behind thee.
Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
18 If thou didst see a thief thou didst run with him: and with adulterers thou hast been a partaker.
Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
19 Thy mouth hath abounded with evil, and thy tongue framed deceits.
Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
20 Sitting thou didst speak against thy brother, and didst lay a scandal against thy mother’s son:
Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
21 These things hast thou done, and I was silent. Thou thoughtest unjustly that I should be like to thee: but I will reprove thee, and set before thy face.
Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
22 Understand these things, you that forget God; lest he snatch you away, and there be none to deliver you.
Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
23 The sacrifice of praise shall glorify me: and there is the way by which I will shew him the salvation of God.
Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."

< Psalms 50 >