< Psalms 38 >
1 A psalm for David, for a remembrance of the sabbath. Rebuke me not, O Lord, in thy indignation; nor chastise me in thy wrath.
Davidin Psalmi muistoksi. Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä kurita minua hirmuisuudessas!
2 For thy arrows are fastened in me: and thy hand hath been strong upon me.
Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.
3 There is no health in my flesh, because of thy wrath: there is no peace for my bones, because of my sins.
Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa minun luissani, minun synteini tähden.
4 For my iniquities are gone over my head: and as a heavy burden are become heavy upon me.
Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse; niinkuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.
5 My sores are putrified and corrupted, because of my foolishness.
Minun haavani haisevat ja mätänevät minun hulluuteni tähden.
6 I am become miserable, and am bowed down even to the end: I walked sorrowful all the day long.
Minä käyn kymärässä ja kumarruksissa: yli päivää minä käyn murheissani.
7 For my loins are filled with illusions; and there is no health in my flesh.
Sillä minun kupeeni peräti kuivettuvat, ja ei ole mitään tervettä minun ruumiissani.
8 I am afflicted and humbled exceedingly: I roared with the groaning of my heart.
Minä olen ylen paljon runneltu ja lyöty rikki: minä myrisen minun sydämeni kivusta.
9 Lord, all my desire is before thee, and my groaning is not hidden from thee.
Herra, sinun edessäs on kaikki minun haluni, ja minun huokaukseni ei ole sinulta salattu.
10 My heart is troubled, my strength hath left me, and the light of my eyes itself is not with me.
Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, ja minun silmäini valkeus ei ole minun tykönäni.
11 My friends and my neighbours have drawn near, and stood against me. And they that were near me stood afar off:
Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 And they that sought my soul used violence. And they that sought evils to me spoke vain things, and studied deceits all the day long.
Jotka minun sieluani etsivät, ne virittelevät paulat minun eteeni, ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat sulaa pahuutta, ja petosta joka päivä ajattelevat.
13 But I, as a deaf man, heard not: and as a dumb man not opening his mouth.
Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,
14 And I became as a man that heareth not: and that hath no reproofs in his mouth.
Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.
15 For in thee, O Lord, have I hoped: thou wilt hear me, O Lord my God.
Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.
16 For I said: Lest at any time my enemies rejoice over me: and whilst my feet are moved, they speak great things against me.
Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.
17 For I am ready for scourges: and my sorrow is continually before me.
Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.
18 For I will declare my inequity: and I will think for my sin.
Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.
19 But my enemies live, and are stronger that I: and they hate me wrongfully are multiplied.
Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.
20 They that render evil for good, have detracted me, because I followed goodness.
Ja ne, jotka minulle maksavat pahalla hyvän, asettavat heitänsä minua vastaan, että minä hyvää noudatan.
21 Forsake me not, O Lord my God: do not thou depart from me.
Älä hylkää minua, Herra: minun Jumalani, älä ole kaukana minusta!
22 Attend unto my help, O Lord, the God of my salvation.
Riennä minua auttamaan, Herra, minun autuuteni!