Psalms 17
1 The prayer of David. Hear, O Lord, my justice: attend to my supplication. Give ear unto my prayer, which proceedeth not from deceitful lips.
Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.
2 Let my judgment come forth from thy countenance: let thy eyes behold the things that are equitable.
Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.
3 Thou hast proved my heart, and visited it by night, thou hast tried me by fire: and iniquity hath not been found in me.
Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.
4 That my mouth may not speak the works of men: for the sake of the words of thy lips, I have kept hard ways.
Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.
5 Perfect thou my goings in thy paths: that my footsteps be not moved.
Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.
6 I have cried to thee, for thou, O God, hast heard me: O incline thy ear unto me, and hear my words.
Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.
7 Shew forth thy wonderful mercies; thou who savest them that trust in thee.
Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.
8 From them that resist thy right hand keep me, as the apple of thy eye. Protect me under the shadow of thy wings.
Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.
9 From the face of the wicked who have afflicted me. My enemies have surrounded my soul:
Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.
10 They have shut up their fat: their mouth hath spoken proudly.
Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.
11 They have cast me forth and now they have surrounded me: they have set their eyes bowing down to the earth.
Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,
12 They have taken me, as a lion prepared for the prey; and as a young lion dwelling in secret places.
Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.
13 Arise, O Lord, disappoint him and supplant him; deliver my soul from the wicked one: thy sword
Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,
14 From the enemies of thy hand. O Lord, divide them from the few of the earth in their life: their belly is filled from thy hidden stores. They are full of children: and they have left to their little ones the rest of their substance.
Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.
15 But as for me, I will appear before thy sight in justice: I shall be satisfied when thy glory shall appear.
Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.
