Psalms 127

1 Unless the Lord build the house, they labour in vain that build it. Unless the Lord keep the city, he watcheth in vain that keepeth it.

Salomon veisu korkeimmassa Kuorissa. Jos ei Herra huonetta rakenna, niin hukkaan työtä tekevät, jotka sitä rakentavat: jos ei Herra kaupunkia varjele, niin vartiat hukkaan valvovat.

2 It is vain for you to rise before light, rise ye after you have sitten, you that eat the bread of sorrow. When he shall give sleep to his beloved,

Se on turha, että te varhain nousette ja hiljain maata menette, ja syötte leipänne surulla; sillä hän antaa ystävillensä heidän maatessansa.

3 Behold the inheritance of the Lord are children: the reward, the fruit of the womb.

Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anto.

4 As arrows in the hand of the mighty, so the children of them that have been shaken.

Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset.

5 Blessed is the man that hath filled the desire with them; he shall not be confounded when he shall speak to his enemies in the gate.

Autuas on se, jonka viini on niitä täynnänsä: ei ne häväistä, kuin heillä vihollistensa kanssa portissa tekemistä on.