< Psalms 108 >
1 A canticle of a psalm for David himself. My heart is ready, O God, my heart is ready: I will sing, and will give praise, with my glory.
Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.
2 Arise, my glory; arise, psaltery and harp: I will arise in the morning early.
Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.
3 I will praise thee, O Lord, among the people: and I will sing unto thee among the populations.
Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.
4 For thy mercy is great above the heavens: and thy truth even unto the clouds.
Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.
5 Be thou exalted, O God, above the heavens, and thy glory over all the earth:
Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,
6 That thy beloved may be delivered. Save with thy right hand and hear me.
Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.
7 God hath spoken in his holiness. I will rejoice, and I will divide Sichem and I will mete out the vale of tabernacles.
Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.
8 Galaad is mine, and Manasses is mine and Ephraim the protection of my head. Juda is my king:
Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;
9 Moab the pot of my hope. Over Edom I will stretch out my shoe: the aliens are become my friends.
Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.
10 Who will bring me into the strong city? who will lead me into Edom?
Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?
11 Wilt not thou, O God, who hast cast us off? and wilt not thou, O God, go forth with our armies?
Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?
12 O grant us help from trouble: for vain is the help of man.
Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.
13 Through God we shall do mightily: and he will bring our enemies to nothing.
Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.