Psalms 106
1 Alleluia. Give glory to the Lord, for he is good: for his mercy endureth for ever.
Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Who shall declare the powers of the Lord? who shall set forth all his praises?
Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
3 Blessed are they that keep judgment, and do justice at all times.
Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!
4 Remember us, O Lord, in the favour of thy people: visit us with thy salvation.
Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,
5 That we may see the good of thy chosen, that we may rejoice in the joy of thy nation: that thou mayst be praised with thy inheritance.
että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.
6 We have sinned with our fathers: we have acted unjustly, we have wrought iniquity.
Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.
7 Our fathers understood not thy wonders in Egypt: they remembered not the multitude of thy mercies: And they provoked to wrath going up to the sea, even the Red Sea.
Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
8 And he saved them for his own name’s sake: that he might make his power known.
Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.
9 And he rebuked the Red Sea, and it was dried up: and he led them through the depths, as in a wilderness.
Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
10 And he saved them from the hand of them that hated them: and he redeemed them from the hand of the enemy.
Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
11 And the water covered them that afflicted them: there was not one of them left.
Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
12 And they believed his words: and they sang his praises.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.
13 They had quickly done, they forgot his works: and they waited not for his counsels.
Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
14 And they coveted their desire in the desert: and they tempted God in the place without water.
Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
15 And he gave them their request: and sent fulness into their souls.
Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
16 And they provoked Moses in the camp, Aaron the holy one of the Lord.
Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.
17 The earth opened and swallowed up Dathan: and covered the congregation of Abiron.
Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.
18 And a fire was kindled in their congregation: the flame burned the wicked.
Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
19 They made also a calf in Horeb: and they adored the graven thing.
He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
20 And they changed their glory into the likeness of a calf that eateth grass.
he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
21 They forgot God, who saved them, who had done great things in Egypt,
He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
22 Wondrous works in the land of Cham: terrible things in the Red Sea.
ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
23 And he said that he would destroy them: had not Moses his chosen stood before him in the breach: To turn away his wrath, lest he should destroy them.
Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.
24 And they set at nought the desirable land. They believed not his word,
He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
25 And they murmured in their tents: they hearkened not to the voice of the Lord.
He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
26 And he lifted up his hand over them: to overthrow them in the desert;
Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,
27 And to cast down their seed among the nations, and to scatter them in the countries.
kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
28 They also were initiated to Beelphegor: and ate the sacrifices of the dead.
He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.
29 And they provoked him with their inventions: and destruction was multiplied among them.
He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
30 Then Phinees stood up, and pacified him: and the slaughter ceased.
Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.
31 And it was reputed to him unto justice, to generation and generation for evermore.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.
32 They provoked him also at the waters of contradiction: and Moses was afflicted for their sakes:
He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.
33 Because they exasperated his spirit. And he distinguished with his lips.
Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
34 They did not destroy the nations of which the Lord spoke unto them.
He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
35 And they were mingled among the heathens, and learned their works:
vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
36 And served their idols, and it became a stumblingblock to them.
He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.
37 And they sacrificed their sons, and their daughters to devils.
Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.
38 And they shed innocent blood: the blood of their sons and of their daughters which they sacrificed to the idols of Chanaan. And the land was polluted with blood,
He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.
39 And was defiled with their works: and they went aside after their own inventions.
Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
40 And the Lord was exceedingly angry with his people: and he abhorred his inheritance.
Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.
41 And he delivered them into the hands of the nations: and they that hated them had dominion over them.
Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
42 And their enemies afflicted them: and they were humbled under their hands:
Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.
43 Many times did he deliver them. But they provoked him with their counsel: and they were brought low by their iniquities.
Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.
44 And he saw when they were in tribulation: and he heard their prayer.
Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.
45 And he was mindful of his covenant: and repented according to the multitude of his mercies.
Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
46 And he gave them unto mercies, in the sight of all those that had made them captives.
Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
47 Save us, O Lord, our God: and gather us from among nations: That we may give thanks to thy holy name, and may glory in thy praise.
Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.
48 Blessed be the Lord the God of Israel, from everlasting to everlasting: and let all the people say: So be it, so be it.
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"
