Psalms 106
1 Alleluia. Give glory to the Lord, for he is good: for his mercy endureth for ever.
Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Who shall declare the powers of the Lord? who shall set forth all his praises?
Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
3 Blessed are they that keep judgment, and do justice at all times.
Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
4 Remember us, O Lord, in the favour of thy people: visit us with thy salvation.
Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
5 That we may see the good of thy chosen, that we may rejoice in the joy of thy nation: that thou mayst be praised with thy inheritance.
Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
6 We have sinned with our fathers: we have acted unjustly, we have wrought iniquity.
Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
7 Our fathers understood not thy wonders in Egypt: they remembered not the multitude of thy mercies: And they provoked to wrath going up to the sea, even the Red Sea.
Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
8 And he saved them for his own name’s sake: that he might make his power known.
Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
9 And he rebuked the Red Sea, and it was dried up: and he led them through the depths, as in a wilderness.
Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
10 And he saved them from the hand of them that hated them: and he redeemed them from the hand of the enemy.
Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
11 And the water covered them that afflicted them: there was not one of them left.
Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
12 And they believed his words: and they sang his praises.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
13 They had quickly done, they forgot his works: and they waited not for his counsels.
Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
14 And they coveted their desire in the desert: and they tempted God in the place without water.
He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
15 And he gave them their request: and sent fulness into their souls.
Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
16 And they provoked Moses in the camp, Aaron the holy one of the Lord.
Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
17 The earth opened and swallowed up Dathan: and covered the congregation of Abiron.
Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
18 And a fire was kindled in their congregation: the flame burned the wicked.
Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
19 They made also a calf in Horeb: and they adored the graven thing.
He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
20 And they changed their glory into the likeness of a calf that eateth grass.
Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
21 They forgot God, who saved them, who had done great things in Egypt,
He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
22 Wondrous works in the land of Cham: terrible things in the Red Sea.
Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
23 And he said that he would destroy them: had not Moses his chosen stood before him in the breach: To turn away his wrath, lest he should destroy them.
Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
24 And they set at nought the desirable land. They believed not his word,
Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
25 And they murmured in their tents: they hearkened not to the voice of the Lord.
Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
26 And he lifted up his hand over them: to overthrow them in the desert;
Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
27 And to cast down their seed among the nations, and to scatter them in the countries.
Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
28 They also were initiated to Beelphegor: and ate the sacrifices of the dead.
Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
29 And they provoked him with their inventions: and destruction was multiplied among them.
Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
30 Then Phinees stood up, and pacified him: and the slaughter ceased.
Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
31 And it was reputed to him unto justice, to generation and generation for evermore.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
32 They provoked him also at the waters of contradiction: and Moses was afflicted for their sakes:
Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
33 Because they exasperated his spirit. And he distinguished with his lips.
Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
34 They did not destroy the nations of which the Lord spoke unto them.
Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
35 And they were mingled among the heathens, and learned their works:
Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
36 And served their idols, and it became a stumblingblock to them.
Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
37 And they sacrificed their sons, and their daughters to devils.
Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
38 And they shed innocent blood: the blood of their sons and of their daughters which they sacrificed to the idols of Chanaan. And the land was polluted with blood,
Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
39 And was defiled with their works: and they went aside after their own inventions.
Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
40 And the Lord was exceedingly angry with his people: and he abhorred his inheritance.
Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
41 And he delivered them into the hands of the nations: and they that hated them had dominion over them.
Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
42 And their enemies afflicted them: and they were humbled under their hands:
Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
43 Many times did he deliver them. But they provoked him with their counsel: and they were brought low by their iniquities.
Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
44 And he saw when they were in tribulation: and he heard their prayer.
Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
45 And he was mindful of his covenant: and repented according to the multitude of his mercies.
Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
46 And he gave them unto mercies, in the sight of all those that had made them captives.
Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
47 Save us, O Lord, our God: and gather us from among nations: That we may give thanks to thy holy name, and may glory in thy praise.
Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
48 Blessed be the Lord the God of Israel, from everlasting to everlasting: and let all the people say: So be it, so be it.
Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
