Psalms 101

1 A psalm for David himself. Mercy and judgment I will sing to thee, O Lord: I will sing,

Davidin Psalmi. Minä veisaan armosta ja oikeudesta: sinulle, Herra, minä veisaan.

2 And I will understand in the unspotted way, when thou shalt come to me. I walked in the innocence of my heart, in the midst of my house.

Minä tahdon vaarin ottaa oikiasta tiestä, koskas minun tyköni tulet: minä tahdon vaeltaa sydämeni vakuudessa minun huoneessani.

3 I did not set before my eyes any unjust thing: I hated the workers of iniquities.

En minä ota pahaa asiaa eteeni: minä vihaan väärintekiöitä, ja en salli heitä olla tykönäni.

4 The perverse heart did not cleave to me: and the malignant, that turned aside from me, I would not know.

Nurja sydän olkoon minusta pois: en minä kärsi pahaa.

5 The man that in private detracted his neighbour, him did I persecute. With him that had a proud eye, and an unsatiable heart, I would not eat.

Joka lähimmäistänsä salaa panettelee, sen minä hukutan: en minä kärsi ylpeitä ja röyhkeitä.

6 My eyes were upon the faithful of the earth, to sit with me: the man that walked in the perfect way, he served me.

Minun silmäni katsovat uskollisia maan päällä, että he asuisivat minun tykönäni: joka vaeltaa oikialla tiellä, se pitää oleman minun palveliani.

7 He that worketh pride shall not dwell in the midst of my house: he that speaketh unjust things did not prosper before my eyes.

Petollisia ihmisiä en minä pidä huoneessani: ei valehteliat menesty minun tykönäni.

8 In the morning I put to death all the wicked of the land: that I might cut off all the workers of iniquity from the city of the Lord.

Varhain minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, hävittääkseni kaikkia pahantekiöitä Herran kaupungista.