Proverbs 31
1 The words of king Lamuel. The vision wherewith his mother instructed him.
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 What, O my beloved, what, O the beloved of my womb, what, O the beloved of my vows?
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 Give not thy substance to women, and thy riches to destroy kings.
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 Give not to kings, O Lamuel, give not wine to kings: because there is no secret where drunkenness reigneth:
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 And lest they drink and forget judgments, and pervert the cause of the children of the poor.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Give strong drink to them that are sad: and wine to them that are grieved in mind:
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 Let them drink, and forget their want, and remember their sorrow no more.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Open thy mouth for the dumb, and for the causes of all the children that pass.
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 Open thy mouth, decree that which is just, and do justice to the needy and poor.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Who shall find a valiant woman? far and from the uttermost coasts is the price of her.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 The heart of her husband trusteth in her, and he shall have no need of spoils.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 She will render him good, and not evil, all the days of her life.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 She hath sought wool and flax, and hath wrought by the counsel of her hands.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 She is like the merchant’s ship, she bringeth her bread from afar.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 And she hath risen in the night, and given a prey to her household, and victuals to her maidens.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 She hath considered a field, and bought it: with the fruit of her hands she hath planted a vineyard.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 She hath girded her loins with strength, and hath strengthened her arm.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 She hath tasted and seen that her traffic is good: her lamp shall not be put out in the night.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 She hath put out her hand to strong things, and her fingers have taken hold of the spindle.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 She hath opened her hand to the needy, and stretched out her hands to the poor.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 She shall not fear for her house in the cold of snow: for all her domestics are clothed with double garments.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 She hath made for herself clothing of tapestry: fine linen, and purple is her covering.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Her husband is honourable in the gates, when he sitteth among the senators of the land.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 She made fine linen, and sold it, and delivered a girdle to the Chanaanite.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Strength and beauty are her clothing, and she shall laugh in the latter day.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 She hath opened her mouth to wisdom, and the law of clemency is on her tongue.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 She hath looked well to the paths of her house, and hath not eaten her bread idle.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Her children rose up, and called her blessed: her husband, and he praised her.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 Many daughters have gathered together riches: thou hast surpassed them all.
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 Favour is deceitful, and beauty is vain: the woman that feareth the Lord, she shall be praised.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 Give her of the fruit of her hands: and let her works praise her in the gates.
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
