< Proverbs 26 >
1 As snow in summer, and rain in harvest, so glory is not seemly for a fool.
Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.
2 As a bird flying to other places, and a sparrow going here or there: so a curse uttered without cause shall come upon a man.
Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
3 A whip for a horse, and a snaffle for an ass, and a rod for the back of fools.
Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
4 Answer not a fool according to his folly, lest thou be made like him.
Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
5 Answer a fool according to his folly, lest he imagine himself to be wise.
Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
6 He that sendeth words by a foolish messenger, is lame of feet and drinketh iniquity.
Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
7 As a lame man hath fair legs in vain: so a parable is unseemly in the mouth of fools.
Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
8 As he that casteth a stone into the heap of Mercury: so is he that giveth honour to a fool.
Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
9 As if a thorn should grow in the hand of a drunkard: so is a parable in the mouth of fools.
Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
10 Judgment determineth causes: and he that putteth a fool to silence, appeaseth anger.
Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
11 As a dog that returneth to his vomit, so is the fool that repeateth his folly.
Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
12 Hast thou seen a man wise in his own conceit? there shall be more hope of a fool than of him.
Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 The slothful man saith: There is a lion in the way, and a lioness in the roads.
Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".
14 As the door turneth upon its hinges, so doth the slothful upon his bed.
Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
15 The slothful hideth his hand under his armpit, and it grieveth him to turn it to his mouth.
Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
16 The sluggard is wiser in his own conceit, than seven men that speak sentences.
Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
17 As he that taketh a dog by the ears, so is he that passeth by in anger, and meddleth with another man’s quarrel.
Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
18 As he is guilty that shooteth arrows, and lances unto death:
Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
19 So is the man that hurteth his friend deceitfully: and when he is taken, saith: I did it in jest.
on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein".
20 When the wood faileth, the fire shall go out: and when the talebearer is taken away, contentions shall cease.
Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
21 As coals are to burning coals, and wood to fire, so an angry man stirreth up strife.
Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
22 The words of a talebearer are as it were simple, but they reach to the innermost parts of the belly.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
23 Swelling lips joined with a corrupt heart, are like an earthen vessel adorned with silver dross.
Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
24 An enemy is known by his lips, when in his heart he entertaineth deceit.
Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
25 When he shall speak low, trust him not: because there are seven mischiefs in his heart.
Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.
26 He that covereth hatred deceitfully, his malice shall be laid open in the public assembly.
Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
27 He that diggeth a pit, shall fall into it: and he that rolleth a stone, it shall return to him.
Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
28 A deceitful tongue loveth not truth: and a slippery mouth worketh ruin.
Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.