Proverbs 19
1 Better is the poor man, that walketh in his simplicity, than a rich man that is perverse in his lips, and unwise.
Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
2 Where there is no knowledge of the soul, there is no good: and he that is hasty with his feet shall stumble.
Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
3 The folly of a man supplanteth his seeps: and he fretteth in his mind against God.
Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
4 Riches make many friends: but from the poor man, even they whom he had, depart.
Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
5 A false witness shall not be unpunished: and he that speaketh lies shall not escape.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
6 Many honour the person of him that is mighty, and are friends of him that giveth gifts.
Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
7 The brethren of the poor man hate him: moreover also his friends have departed far from him. He that followeth after words only, shall have nothing.
Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
8 But he that possesseth a mind, loveth his own soul, and he that keepeth prudence shall find good things.
Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
9 A false witness shall not be unpunished: and he that speaketh lies, shall perish.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
10 Delicacies are not seemly for a fool: nor for a servant to have rule over princes.
Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
11 The learning of a man is known by patience and his glory is to pass over wrongs.
Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
12 As the roaring of a lion, so also is the anger of a king: and his cheerfulness as the dew upon the grass.
Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
13 A foolish son is the grief of his father: and a wrangling wife is like a roof continually dropping through.
Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
14 House and riches are given by parents: but a prudent wife is properly from the Lord.
Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
15 Slothfulness casteth into a deep sleep, and an idle soul shall suffer hunger.
Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
16 He that keepeth the commandment, keepeth his own soul: but he that neglecteth his own way, shall die.
Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
17 He that hath mercy on the poor, lendeth to the Lord: and he will repay him.
Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
18 Chastise thy son, despair not: but to the killing of him set not thy soul.
Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
19 He that is impatient, shall suffer damage: and when he shall take away he shall add another thing.
Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
20 Hear counsel, and receive instruction, that thou mayst be wise in thy latter end.
Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
21 There are many thoughts in the heart of a man: but the will of the Lord shall stand firm.
Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 A needy man is merciful: and better is the poor than the lying man.
Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
23 The fear of the Lord is unto life: and he shall abide in fulness without being visited with evil.
Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
24 The slothful hideth his hand under his armpit, and will not so much as bring it to his mouth.
Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
25 The wicked man being; scourged, the fool shall be wiser: but if thou rebuke a wise man he will understand discipline.
Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
26 He that afflicteth his father, and chaseth away his mother, is infamous and unhappy.
Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
27 Cease not, O my son, to hear instruction, and be not ignorant of the words of knowledge.
Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
28 An unjust witness scorneth judgment: and the mouth of the wicked devoureth iniquity.
Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
29 Judgments are prepared for scorners: and striking hammers for the bodies of fools.
Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
