Lamentations 5
1 Remember, O Lord, what is come upon us: consider and behold our reproach.
Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
2 Our inheritance is turned to aliens: our houses to strangers.
Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
3 We are become orphans without a father: our mothers are as widows.
Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
4 We have drunk our water for money: we have bought our wood.
Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
5 We were dragged by the necks, we were weary and no rest was given us.
Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
6 We have given our hand to Egypt, and to the Assyrians, that we might be satisfied with bread.
Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
7 Our fathers have sinned, and are not: and we have borne their iniquities.
Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
8 Servants have ruled over us: there was none to redeem us out of their hand.
Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
9 We fetched our bread at the peril of our lives, because of the sword in the desert.
Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
10 Our skin was burnt as an oven, by reason of the violence of the famine.
Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
11 They oppressed the women in Sion, and the virgins in the cities of Juda.
Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
12 The princes were hanged up by their hand: they did not respect the persons of the ancient.
Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
13 They abused the young men indecently: and the children fell under the wood.
Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
14 The ancients have ceased from the gates: the young men from the choir of the singers.
Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
15 The joy of our heart is ceased, our dancing is turned into mourning.
Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
16 The crown is fallen from our head woe to us, because we have sinned.
Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
17 Therefore is our heart sorrowful, therefore are our eyes become dim,
Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
18 For mount Sion, because it is destroyed, foxes have walked upon it.
Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
19 But thou, O Lord, shalt remain for ever, thy throne from generation to generation.
Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
20 Why wilt thou forget us for ever? why wilt thou forsake us for a long time?
Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
21 Convert us, O Lord, to thee, and we shall be converted: renew our days, as from the beginning.
Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
22 But thou hast utterly rejected us, thou art exceedingly angry against us.
Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
