< Job 15 >

1 And Eliphaz the Themanite, answered, and said:
Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
2 Will a wise man answer as if he were speaking in the wind, and fill his stomach with burning heat?
"Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?
3 Thou reprovest him by words, who is not equal to thee, and thou speakest that which is not good for thee.
Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
4 As much as is in thee, thou hast made void fear, and hast taken away prayers from before God.
Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
5 For thy iniquity hath taught thy mouth, and thou imitatest the tongue of blasphemers.
Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.
6 Thy own mouth shall condemn thee, and not I: and thy own lips shall answer thee.
Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
7 Art thou the first man that was born, or wast thou made before the hills?
Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
8 Hast thou heard God’s counsel, and shall his wisdom be inferior to thee?
Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?
9 What knowest thou that we are ignorant of? what dost thou understand that we know not?
Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?
10 There are with us also aged and ancient men, much elder than thy fathers.
Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.
11 Is it a great matter that God should comfort thee? but thy wicked words hinder this.
Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
12 Why doth thy heart elevate thee, and why dost thou stare with thy eyes, as if they were thinking great things?
Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,
13 Why doth thy spirit swell against God, to utter such words out of thy mouth?
niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
14 What is man that he should be without spot, and he that is born of a woman that he should appear just?
Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!
15 Behold among his saints none is unchangeable, and the heavens are not pure in his sight.
Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,
16 How much more is man abominable, and unprofitable, who drinketh iniquity like water?
saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
17 I will shew thee, hear me: and I will tell thee what I have seen.
Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
18 Wise men confess and hide not their fathers.
mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,
19 To whom alone the earth was given, and no stranger hath passed among them.
niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
20 The wicked man is proud all his days, and the number of the years of his tyranny is uncertain.
'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
21 The sound of dread is always in his ears: and when there is peace, he always suspecteth treason.
Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.
22 He believeth not that he may return from darkness to light, looking round about for the sword on every side.
Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
23 When he moveth himself to seek bread, he knoweth that the day of darkness is ready at his hand.
Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
24 Tribulation shall terrify him, and distress shall surround him, as a king that is prepared for the battle.
Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
25 For he hath stretched out his hand against God, and hath strengthened himself against the Almighty.
Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
26 He hath run against him with his neck raised up, and is armed with a fat neck.
ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
27 Fatness hath covered his face, and the fat hangeth down on his sides.
koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
28 He hath dwelt in desolate cities, and in desert houses that are reduced into heaps.
asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
29 He shall not be enriched, neither shall his substance continue, neither shall he push his root in the earth.
jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
30 He shall not depart out of darkness: the flame shall dry up his branches, and he shall be taken away by the breath of his own month.
Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.
31 He shall not believe, being vainly deceived by error, that he may be redeemed with any price.
Älköön hän turvatko turhuuteen-hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
32 Before his days be full he shall perish: and his hands shall wither away.
Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
33 He shall be blasted as a vine when its grapes are in the first flower, and as an olive tree that casteth its flower.
Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.
34 For the congregation of the hypocrite is barren, and fire shall devour their tabernacles, who love to take bribes.
Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
35 He hath conceived sorrow, and hath brought forth iniquity, and his womb prepareth deceits.
He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"

< Job 15 >