Isaiah 31
1 Woe to them that go down to Egypt for help, trusting in horses, and putting their confidence in chariots, because they me many: and in horsemen, because they me very strong: and have not trusted in the Holy One of Israel, and have not sought after the Lord.
Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua kerjäämään, ja luottavat hevosiin, ja turvaavat vaunuihin, että niitä on monta, ja ratsasmiehiin, että he juuri väkevät ovat, eivätkä turvaa Israelin Pyhään, eikä kysy Herraa.
2 But he that is the wise one hath brought evil, and hath not removed his words: and he will rise up against the house of the wicked, and against the aid of them that work iniquity.
Mutta hän on viisas ja antaa tulla onnettomuuden, ja ei muuta sanojansa; vaan asettaa itsensä pahain huonetta vastaan, ja pahantekiäin apua vastaan.
3 Egypt is man, and not God: and their horses, flesh, and not spirit: and the Lord shall put down his hand, and the helper shall fall, and he that is helped shall fall, and they shall all be confounded together.
Sillä Egypti on ihminen ja ei Jumala, ja heidän hevosensa ovat liha ja ei henki. Ja Herra on kokottava kätensä, niin että auttajan pitää hoiperteleman, ja sen, jota autetaan, pitää lankeeman, ja ynnä molemmat toinen toisensa kanssa hukkuman.
4 For thus saith the Lord to me: Like as the lion roareth, and the lion’s whelp upon his prey, and when a multitude of shepherds shall come against him, he will not fear at their voice, nor be afraid of their multitude: so shall the Lord of hosts come down to fight upon mount Sion, and upon the hill thereof.
Sillä näin sanoo Herra minulle: niinkuin jalopeura ja nuori jalopeura kiljuu saaliinsa päällä, kuin paimenten joukko on kokoontunut sitä vastaan, ei peljästy heidän huudostansa, eikä hämmästy vaikka heitä monta on: juuri niin on Herra Zebaot menevä alas sotimaan Zionin vuorella ja sen korkeudella.
5 As birds dying, so will the Lord of hosts protect Jerusalem, protecting and delivering, passing over and saving.
Niinkuin linnut siivillänsä tekevät, niin Herra Zebaot on varjeleva Jerusalemin: hän on suojeleva, auttava, siellä oleva ja holhova häntä.
6 Return as you had deeply revolted, O children of Israel.
Palatkaat, te Israelin lapset, sen tykö, josta te peräti harhailleet olette.
7 For in that day a man shall cast away his idols of silver, and his idols of gold, which your hands have made for you to sin.
Sillä silloin jokainen hylkää hopia- ja kulta-epäjumalansa, joita omat kätenne ovat tehneet teille synniksi.
8 And the Assyrian shall fall by the sword not of a man, and the sword not of a man shall devour him, and he shall flee not at the face of the sword: and his young men shall be tributaries.
Ja Assurin pitää lankeeman, ei miehen miekalla, ja pitää kulutettaman, ei ihmisen miekalla; ja pitää kuitenkin pakeneman miekkaa, ja hänen nuorukaisensa pitää verollisiksi tuleman.
9 And his strength shall pass away with dread, and his princes fleeing shall be afraid: the Lord hath said it, whose die is in Sion, and his furnace in Jerusalem.
Ja hänen pitää pelvon tähden menemän kallionsa ohitse, ja hänen pääruhtinaansa pitää lippunsa edestä pakoon menemän, sanoo Herra Zebaot, jolla Zionissa tuli ja Jerusalemissa totto on.
