Song of Solomon 2
1 I am a narcissus of Sharon, A lily of the valleys.
"Minä olen Saaronin kukkanen, olen laaksojen lilja."
2 As the lily among thorns, So is my love among the daughters.
"Niinkuin lilja orjantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä."
3 As the apple-tree among the trees of the wood, So is my beloved among the sons: In his shadow have I rapture and sit down; And his fruit is sweet to my taste.
"Niinkuin omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä; minä halajan istua sen varjossa, ja sen hedelmä on minun suussani makea.
4 He hath brought me to the house of wine, And his banner over me is love.
Hän on vienyt minut viinimajaan; rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni.
5 Sustain ye me with raisin-cakes, Refresh me with apples; For I am sick of love.
Vahvistakaa minua rypälekakuilla, virvoittakaa minua omenilla, sillä minä olen rakkaudesta sairas."
6 His left hand is under my head, And his right hand doth embrace me.
Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, ja hänen oikea kätensä halaa minua.
7 I charge you, daughters of Jerusalem, By the gazelles, or by the hinds of the field, That ye stir not up, nor awake [my] love, till he please.
Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, gasellien tai kedon peurojen kautta: älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennenkuin se itse haluaa.
8 The voice of my beloved! Behold, he cometh Leaping upon the mountains, Skipping upon the hills.
Kuule! Rakkaani tulee! Katso, tuolla hän tulee hyppien vuorilla, kiitäen kukkuloilla.
9 My beloved is like a gazelle or a young hart. Behold, he standeth behind our wall, He looketh in through the windows, Glancing through the lattice.
Rakkaani on gasellin kaltainen tai nuoren peuran. Katso, tuolla hän seisoo seinämme takana, katsellen ikkunasta sisään, kurkistellen ristikoista.
10 My beloved spake and said unto me, Rise up, my love, my fair one, and come away.
Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: "Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
11 For behold, the winter is past, The rain is over, it is gone:
Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan.
12 The flowers appear on the earth; The time of singing is come, And the voice of the turtle-dove is heard in our land;
Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.
13 The fig-tree melloweth her winter figs, And the vines in bloom give forth [their] fragrance. Arise, my love, my fair one, and come away!
Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
14 My dove, in the clefts of the rock, In the covert of the precipice, Let me see thy countenance, let me hear thy voice; For sweet is thy voice, and thy countenance is comely.
Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi."
15 Take us the foxes, The little foxes, that spoil the vineyards; For our vineyards are in bloom.
Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa.
16 My beloved is mine, and I am his; He feedeth [his flock] among the lilies,
Rakkaani on minun, ja minä hänen-hänen, joka paimentaa liljojen keskellä.
17 Until the day dawn, and the shadows flee away. Turn, my beloved: be thou like a gazelle or a young hart, Upon the mountains of Bether.
Kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat, kiertele, rakkaani, kuin gaselli, kuin nuori peura tuoksuisilla vuorilla.
