Psalms 9
1 To the chief Musician. Upon Muthlabben. A Psalm of David. I will praise Jehovah with my whole heart; I will recount all thy marvellous works.
Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.
2 I will be glad and rejoice in thee; I will sing forth thy name, O Most High.
Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,
3 When mine enemies turned back, they stumbled and perished at thy presence:
Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.
4 For thou hast maintained my right and my cause. Thou sittest on the throne, judging righteously.
Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.
5 Thou hast rebuked the nations, thou hast destroyed the wicked; thou hast put out their name for ever and ever.
Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.
6 O enemy! destructions are ended for ever. — Thou hast also destroyed cities, even the remembrance of them hath perished.
Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.
7 But Jehovah sitteth for ever; he hath ordained his throne for judgment.
Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.
8 And it is he that will judge the world with righteousness; he shall execute judgment upon the peoples with equity.
Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.
9 And Jehovah will be a refuge to the oppressed one, a refuge in times of distress.
Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.
10 And they that know thy name will confide in thee; for thou, Jehovah, hast not forsaken them that seek thee.
Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.
11 Sing psalms to Jehovah who dwelleth in Zion; tell among the peoples his doings.
Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.
12 For when he maketh inquisition for blood, he remembereth them; the cry of the afflicted ones hath he not forgotten.
Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.
13 Be gracious unto me, O Jehovah; consider mine affliction from them that hate me, lifting me up from the gates of death:
Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;
14 That I may declare all thy praise in the gates of the daughter of Zion. I will be joyful in thy salvation.
Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.
15 The nations are sunk down in the pit [that] they made; in the net that they hid is their own foot taken.
Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.
16 Jehovah is known [by] the judgment he hath executed: the wicked is ensnared in the work of his own hands. (Higgaion, Selah)
Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, (Sela)
Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat. (Sheol h7585)
18 For the needy one shall not be forgotten alway; the hope of the meek shall not perish for ever.
Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.
19 Arise, Jehovah; let not man prevail: let the nations be judged in thy sight.
Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.
20 Put them in fear, Jehovah: that the nations may know themselves to be but men. (Selah)
Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, (Sela)
