Psalms 77

1 To the chief Musician. On Jeduthun. Of Asaph. A Psalm. My voice is unto God, and I will cry; my voice is unto God, and he will give ear unto me.

Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.

2 In the day of my trouble, I sought the Lord: my hand was stretched out in the night, and slacked not; my soul refused to be comforted.

Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.

3 I remembered God, and I moaned; I complained, and my spirit was overwhelmed. (Selah)

Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. (Sela)

4 Thou holdest open mine eyelids; I am full of disquiet and cannot speak.

Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.

5 I consider the days of old, the years of ancient times.

Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.

6 I remember my song in the night; I muse in mine own heart, and my spirit maketh diligent search.

Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:

7 Will the Lord cast off for ever? and will he be favourable no more?

Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?

8 Hath his loving-kindness ceased for ever? hath [his] word come to an end from generation to generation?

Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?

9 Hath God forgotten to be gracious? or hath he in anger shut up his tender mercies? (Selah)

Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? (Sela)

10 Then said I, This is my weakness: — the years of the right hand of the Most High

Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.

11 Will I remember, — the works of Jah; for I will remember thy wonders of old,

Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.

12 And I will meditate upon all thy work, and muse upon thy doings.

Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.

13 O God, thy way is in the sanctuary: who is so great a god as God?

Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?

14 Thou art the God that doest wonders; thou hast declared thy strength among the peoples.

Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.

15 Thou hast with [thine] arm redeemed thy people, the sons of Jacob and Joseph. (Selah)

Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. (Sela)

16 The waters saw thee, O God, the waters saw thee; they trembled, yea, the depths were troubled:

Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.

17 The thick clouds poured out water; the skies sent out a sound, yea, thine arrows went abroad:

Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.

18 The voice of thy thunder was in the whirlwind, lightnings lit up the world; the earth was troubled and it quaked.

Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.

19 Thy way is in the sea, and thy paths are in the great waters; and thy footsteps are not known.

Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.

20 Thou leddest thy people like a flock by the hand of Moses and Aaron.

Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.