Psalms 49
1 To the chief Musician. Of the sons of Korah. A Psalm. Hear this, all ye peoples; give ear, all inhabitants of the world:
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,
2 Both men of low and men of high degree, rich and poor alike.
sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.
3 My mouth shall speak wisdom, and the meditation of my heart shall be of understanding:
Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.
4 I will incline mine ear to a parable, I will open my riddle upon the harp.
Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.
5 Wherefore should I fear in the days of adversity, [when] the iniquity of my supplanters encompasseth me? —
Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?
6 They depend upon their wealth, and boast themselves in the abundance of their riches. ...
He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.
7 None can by any means redeem his brother, nor give to God a ransom for him,
Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.
8 (For the redemption of their soul is costly, and must be given up for ever, )
Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,
9 That he should still live perpetually, [and] not see corruption.
että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.
10 For he seeth that wise men die; all alike, the fool and the brutish perish, and they leave their wealth to others.
Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.
11 Their inward thought is, that their houses are for ever, their dwelling-places from generation to generation: they call the lands after their own names.
He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.
12 Nevertheless, man being in honour abideth not: he is like the beasts that perish.
Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
13 This their way is their folly, yet they that come after them delight in their sayings. (Selah)
Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. (Sela)
14 Like sheep are they laid in Sheol: Death feedeth on them; and the upright shall have dominion over them in the morning; and their comeliness shall be for Sheol to consume, that there be no habitation for them. (Sheol h7585)
Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa. (Sheol h7585)
15 But God will redeem my soul from the power of Sheol: for he will receive me. (Selah) (Sheol h7585)
Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. (Sela) (Sheol h7585)
16 Be not afraid when a man becometh rich, when the glory of his house is increased:
Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.
17 For when he dieth, he shall carry nothing away; his glory shall not descend after him.
Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.
18 Though he blessed his soul in his lifetime, — and men will praise thee when thou doest well to thyself, —
Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,
19 It shall go to the generation of his fathers: they shall never see light.
täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.
20 Man that is in honour, and understandeth not, is like the beasts that perish.
Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
