< Psalms 34 >
1 [A Psalm] of David; when he changed his behaviour before Abimelech, who drove him away, and he departed. I will bless Jehovah at all times; his praise shall continually be in my mouth.
Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.
2 My soul shall make its boast in Jehovah: the meek shall hear, and rejoice.
Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.
3 Magnify Jehovah with me, and let us exalt his name together.
Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.
4 I sought Jehovah, and he answered me, and delivered me from all my fears.
Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.
5 They looked unto him, and were enlightened, and their faces were not confounded.
Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.
6 This afflicted one called, and Jehovah heard [him], and saved him out of all his troubles.
Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.
7 The angel of Jehovah encampeth round about them that fear him, and delivereth them.
Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.
8 Taste and see that Jehovah is good: blessed is the man that trusteth in him!
Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.
9 Fear Jehovah, ye his saints; for there is no want to them that fear him.
Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.
10 The young lions are in need and suffer hunger; but they that seek Jehovah shall not want any good.
Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.
11 Come, ye sons, hearken unto me: I will teach you the fear of Jehovah.
Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.
12 What man is he that desireth life, [and] loveth days, that he may see good?
Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?
13 Keep thy tongue from evil, and thy lips from speaking guile;
Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.
14 Depart from evil, and do good; seek peace, and pursue it.
Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.
15 The eyes of Jehovah are upon the righteous, and his ears are toward their cry;
Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16 The face of Jehovah is against them that do evil, to cut off the remembrance of them from the earth:
Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.
17 [The righteous] cry, and Jehovah heareth, and delivereth them out of all their troubles.
Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.
18 Jehovah is nigh to those that are of a broken heart, and saveth them that are of a contrite spirit.
Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.
19 Many are the adversities of the righteous, but Jehovah delivereth him out of them all:
Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.
20 He keepeth all his bones; not one of them is broken.
Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.
21 Evil shall destroy the wicked; and they that hate the righteous shall bear their guilt.
Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.
22 Jehovah redeemeth the soul of his servants; and none of them that trust in him shall bear guilt.
Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.