Psalms 14

1 To the chief Musician. [A Psalm] of David. The fool hath said in his heart, There is no God. They have corrupted themselves, they have done abominable works: there is none that doeth good.

Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa". Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa; ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on.

2 Jehovah looked down from the heavens upon the children of men, to see if there were any that did understand, that did seek God.

Herra katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä, ketään, joka etsii Jumalaa.

3 They have all gone aside, they are together become corrupt: there is none that doeth good, not even one.

Mutta kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään.

4 Have all the workers of iniquity no knowledge, eating up my people [as] they eat bread? They call not upon Jehovah.

Eivätkö he mitään käsitä, kaikki nuo väärintekijät, jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani eivätkä avuksensa huuda Herraa?

5 There were they in great fear; for God is in the generation of the righteous.

Siinä heidät valtaa kauhu, sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukukunnassa.

6 Ye have shamed the counsel of the afflicted, because Jehovah [was] his refuge.

Te saatatte häpeään sorretun aikeet, mutta Herra on heidän turvansa.

7 Oh that the salvation of Israel were come out of Zion! When Jehovah turneth again the captivity of his people, Jacob shall be glad, Israel shall rejoice.

Oi, että Israelin pelastus tulisi Siionista! Kun Herra kääntää kansansa kohtalon, silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.