Psalms 12

1 To the chief Musician. Upon Sheminith. A Psalm of David. Save, Jehovah, for the godly man is gone; for the faithful have failed from among the children of men.

Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.

2 They speak falsehood every one with his neighbour: [with] flattering lip, with a double heart, do they speak.

He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.

3 Jehovah will cut off all flattering lips, the tongue that speaketh proud things,

Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,

4 Who have said, With our tongue will we prevail, our lips are our own: who [is] lord over us?

ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?"

5 Because of the oppression of the afflicted, because of the sighing of the needy, now will I arise, saith Jehovah, I will set [him] in safety, at whom they puff.

"Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee".

6 The words of Jehovah are pure words, silver tried in the furnace of earth, purified seven times.

Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.

7 Thou, Jehovah, wilt keep them, thou wilt preserve them from this generation for ever.

Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.

8 The wicked walk about on every side, when vileness is exalted among the children of men.

Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.