Psalms 107
1 Give ye thanks unto Jehovah; for he is good; for his loving-kindness [endureth] for ever.
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Let the redeemed of Jehovah say so, whom he hath redeemed from the hand of the oppressor,
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
3 And gathered out of the countries, from the east and from the west, from the north and from the sea.
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
4 They wandered in the wilderness in a desert way, they found no city of habitation;
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
5 Hungry and thirsty, their soul fainted in them:
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
6 Then they cried unto Jehovah in their trouble, [and] he delivered them out of their distresses,
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
7 And he led them forth by a right way, that they might go to a city of habitation.
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
8 Let them give thanks unto Jehovah for his loving-kindness, and for his wondrous works to the children of men;
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
9 For he hath satisfied the longing soul and filled the hungry soul with good.
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
10 Such as inhabit darkness and the shadow of death, bound in affliction and iron,
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
11 Because they had rebelled against the words of God, and had despised the counsel of the Most High; ...
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
12 And he bowed down their heart with labour; they stumbled, and there was none to help:
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
13 Then they cried unto Jehovah in their trouble, [and] he saved them out of their distresses;
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
14 He brought them out of darkness and the shadow of death, and broke their bands in sunder.
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
15 Let them give thanks unto Jehovah for his loving-kindness, and for his wondrous works to the children of men;
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
16 For he hath broken the gates of bronze, and cut asunder the bars of iron.
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Fools, because of their way of transgression, and because of their iniquities, are afflicted;
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
18 Their soul abhorreth all manner of food, and they draw near unto the gates of death:
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
19 Then they cry unto Jehovah in their trouble, [and] he saveth them out of their distresses;
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
20 He sendeth his word, and healeth them, and delivereth them from their destructions.
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
21 Let them give thanks unto Jehovah for his loving-kindness, and for his wondrous works to the children of men,
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
22 And let them offer the sacrifices of thanksgiving, and declare his works in joyful song.
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
23 They that go down to the sea in ships, that do business in great waters,
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
24 These see the works of Jehovah, and his wonders in the deep.
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
25 For he speaketh, and raiseth the stormy wind, which lifteth up the waves thereof:
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
26 They mount up to the heavens, they go down to the depths; their soul is melted because of trouble;
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
27 They reel to and fro, and stagger like a drunken man, and they are at their wits' end:
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
28 Then they cry unto Jehovah in their trouble, and he bringeth them out of their distresses;
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
29 He maketh the storm a calm, and the waves thereof are still:
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
30 And they rejoice because they are quiet; and he bringeth them unto their desired haven.
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
31 Let them give thanks unto Jehovah for his loving-kindness, and for his wondrous works to the children of men;
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
32 Let them exalt him also in the congregation of the people, and praise him in the session of the elders.
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
33 He maketh rivers into a wilderness, and water-springs into dry ground;
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 A fruitful land into a plain of salt, for the wickedness of them that dwell therein.
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
35 He maketh the wilderness into a pool of water, and the dry land into water-springs;
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
36 And there he maketh the hungry to dwell, and they establish a city of habitation;
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
37 And sow fields, and plant vineyards, which yield fruits of increase;
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
38 And he blesseth them, so that they are multiplied greatly; and he suffereth not their cattle to decrease.
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
39 And they are diminished and brought low, through oppression, adversity, and sorrow:
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
40 He poureth contempt upon nobles, and causeth them to wander in a pathless waste;
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
41 But he secureth the needy one on high from affliction, and maketh [him] families like flocks.
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
42 The upright shall see it, and rejoice; and all unrighteousness shall stop its mouth.
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
43 Whoso is wise, let him observe these things, and let them understand the loving-kindnesses of Jehovah.
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
