Psalms 106
1 Hallelujah! Give ye thanks unto Jehovah; for he is good; for his loving-kindness [endureth] for ever.
Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Who can utter the mighty acts of Jehovah? [who] can shew forth all his praise?
Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
3 Blessed are they that keep justice, [and] he that doeth righteousness at all times.
Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!
4 Remember me, O Jehovah, with [thy] favour toward thy people; visit me with thy salvation:
Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,
5 That I may see the prosperity of thy chosen ones, that I may rejoice in the joy of thy nation, that I may glory with thine inheritance.
että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.
6 We have sinned with our fathers, we have committed iniquity, we have done wickedly.
Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.
7 Our fathers in Egypt considered not thy wondrous works; they remembered not the multitude of thy loving-kindnesses; but they rebelled at the sea, at the Red Sea.
Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
8 Yet he saved them for his name's sake, that he might make known his might.
Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.
9 And he rebuked the Red Sea, and it dried up; and he led them through the deeps as through a wilderness.
Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
10 And he saved them from the hand of him that hated [them], and redeemed them from the hand of the enemy.
Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
11 And the waters covered their oppressors: there was not one of them left.
Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
12 Then believed they his words; they sang his praise.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.
13 They soon forgot his works; they waited not for his counsel:
Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
14 And they lusted exceedingly in the wilderness, and tempted God in the desert.
Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
15 Then he gave them their request, but sent leanness into their soul.
Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
16 And they envied Moses in the camp, [and] Aaron, the saint of Jehovah.
Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.
17 The earth opened and swallowed up Dathan, and covered the company of Abiram;
Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.
18 And fire was kindled in their company; a flame burned up the wicked.
Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
19 They made a calf in Horeb, and did homage to a molten image;
He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
20 And they changed their glory into the similitude of an ox that eateth grass.
he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
21 They forgot God their Saviour, who had done great things in Egypt,
He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
22 Wondrous works in the land of Ham, terrible things by the Red Sea.
ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
23 And he said that he would destroy them, had not Moses, his chosen, stood before him in the breach, to turn away his fury, lest he should destroy [them].
Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.
24 And they despised the pleasant land; they believed not his word,
He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
25 But murmured in their tents: they hearkened not unto the voice of Jehovah.
He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
26 And he lifted up his hand to them, that he would make them fall in the wilderness;
Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,
27 And that he would make their seed fall among the nations, and disperse them through the countries.
kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
28 And they joined themselves unto Baal-Peor, and ate the sacrifices of the dead;
He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.
29 And they provoked [him] to anger with their doings; and a plague broke out among them.
He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
30 Then stood up Phinehas and executed judgment, and the plague was stayed;
Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.
31 And that was reckoned unto him for righteousness, from generation to generation, for evermore.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.
32 And they moved him to wrath at the waters of Meribah, and it went ill with Moses on their account;
He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.
33 For they provoked his spirit, so that he spoke unadvisedly with his lips.
Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
34 They did not destroy the peoples, as Jehovah commanded them;
He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
35 But they mingled with the nations, and learned their works;
vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
36 And they served their idols; and they were a snare unto them:
He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.
37 And they sacrificed their sons and their daughters unto demons,
Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.
38 And shed innocent blood, the blood of their sons and of their daughters, whom they sacrificed unto the idols of Canaan; and the land was polluted with blood.
He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.
39 And they were defiled with their works, and went a-whoring in their doings.
Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
40 Then was the anger of Jehovah kindled against his people, and he abhorred his inheritance;
Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.
41 And he gave them into the hand of the nations; and they that hated them ruled over them:
Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
42 And their enemies oppressed them, and they were brought into subjection under their hand.
Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.
43 Often did he deliver them; but as for them they provoked [him] by their counsel, and they were brought low by their iniquity.
Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.
44 But he regarded their distress, when he heard their cry;
Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.
45 And he remembered for them his covenant, and repented according to the multitude of his loving-kindnesses;
Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
46 And he caused them to find compassion of all those that had carried them captives.
Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
47 Save us, Jehovah our God, and gather us from among the nations, to give thanks unto thy holy name, [and] to triumph in thy praise.
Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.
48 Blessed be Jehovah the God of Israel, from eternity and to eternity! And let all the people say, Amen! Hallelujah!
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"
