Job 41
1 Wilt thou draw out the leviathan with the hook, and press down his tongue with a cord?
Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
2 Wilt thou put a rush-rope into his nose, and pierce his jaw with a spike?
Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
3 Will he make many supplications unto thee? or will he speak softly unto thee?
Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?
4 Will he make a covenant with thee? wilt thou take him as a bondman for ever?
Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
5 Wilt thou play with him as with a bird, and wilt thou bind him for thy maidens?
Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
6 Shall partners make traffic of him, will they divide him among merchants?
Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
7 Wilt thou fill his skin with darts, and his head with fish-spears?
Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
8 Lay thy hand upon him; remember the battle, — do no more!
Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
9 Lo, hope as to him is belied: is not one cast down even at the sight of him?
Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
10 None is so bold as to stir him up; and who is he that will stand before me?
"Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?
11 Who hath first given to me, that I should repay [him]? [Whatsoever is] under the whole heaven is mine.
Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.
12 I will not be silent as to his parts, the story of his power, and the beauty of his structure.
En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.
13 Who can uncover the surface of his garment? who can come within his double jaws?
Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?
14 Who can open the doors of his face? Round about his teeth is terror.
Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.
15 The rows of his shields are a pride, shut up together [as with] a close seal.
Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
16 One is so near to another that no air can come between them;
Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.
17 They are joined each to its fellow; they stick together, and cannot be sundered.
Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.
18 His sneezings flash light, and his eyes are like the eyelids of the morning.
Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.
19 Out of his mouth go forth flames; sparks of fire leap out:
Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.
20 Out of his nostrils goeth smoke, as out of a boiling pot and cauldron.
Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.
21 His breath kindleth coals, and a flame goeth out of his mouth.
Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.
22 In his neck lodgeth strength, and terror danceth before him.
Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.
23 The flakes of his flesh are joined together: they are fused upon him, they cannot be moved.
Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.
24 His heart is firm as a stone, yea, firm as the nether [millstone].
Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.
25 When he raiseth himself up, the mighty are afraid: they are beside themselves with consternation.
Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.
26 If any reach him with a sword, it cannot hold; neither spear, nor dart, nor harpoon.
Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.
27 He esteemeth iron as straw, bronze as rotten wood.
Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.
28 The arrow will not make him flee; slingstones are turned with him into stubble.
Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.
29 Clubs are counted as stubble; he laugheth at the shaking of a javelin.
Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.
30 His under parts are sharp potsherds: he spreadeth a threshing-sledge upon the mire.
Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.
31 He maketh the deep to boil like a pot; he maketh the sea like a pot of ointment;
Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.
32 He maketh the path to shine after him: one would think the deep to be hoary.
Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.
33 Upon earth there is not his like, who is made without fear.
Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.
34 He beholdeth all high things; he is king over all the proud beasts.
Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."
