Job 21
1 And Job answered and said,
Job vastasi ja sanoi:
2 Hear attentively my speech, and let this replace your consolations.
Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
3 Suffer me and I will speak; and after I have spoken, mock on!
Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
4 As for me, is my complaint to a man? or wherefore should not my spirit be impatient?
Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
5 Mark me, and be astonished, and lay the hand upon the mouth.
Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
6 Even when I think [thereon], I am affrighted, and trembling taketh hold of my flesh.
Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
7 Wherefore do the wicked live, grow old, yea, become mighty in power?
Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
8 Their seed is established with them in their sight, and their offspring before their eyes.
Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
9 Their houses are safe from fear, neither is the rod of God upon them.
Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
10 Their bull gendereth, and faileth not; their cow calveth, and casteth not her calf.
Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
11 They send forth their little ones like a flock, and their children dance.
Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
12 They shout to the tambour and harp, and rejoice at the sound of the pipe.
He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin. (Sheol h7585)
14 And they say unto God, Depart from us, for we desire not the knowledge of thy ways!
Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
15 What is the Almighty that we should serve him? and what are we profited if we pray unto him?
Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
16 Behold, their prosperity is not in their hand. The counsel of the wicked be far from me!
Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
17 How often is the lamp of the wicked put out, and cometh their calamity upon them? Doth he distribute sorrows [to them] in his anger?
Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
18 Do they become as stubble before the wind, and as chaff that the storm carrieth away?
Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
19 God layeth up [the punishment of] his iniquity for his children; he rewardeth him, and he shall know [it]:
Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
20 His eyes shall see his destruction, and he shall drink of the fury of the Almighty.
Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
21 For what pleasure should he have in his house after him, when the number of his months is cut off?
Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
22 Can any teach God knowledge? And he it is that judgeth those that are high.
Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
23 One dieth in his full strength, being wholly at ease and quiet;
Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
24 His sides are full of fat, and the marrow of his bones is moistened;
Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
25 And another dieth in bitterness of soul, and hath not tasted good:
Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
26 Together they lie down in the dust, and the worms cover them.
Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
27 Lo, I know your thoughts, and the devices ye wrongfully imagine against me.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
28 For ye say, Where is the house of the noble? and where the tent of the dwellings of the wicked?
Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
29 Have ye not asked the wayfarers? and do ye not regard their tokens:
Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
30 That the wicked is reserved for the day of calamity? They are led forth to the day of wrath.
Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
31 Who shall declare his way to his face? and who shall repay him what he hath done?
Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
32 Yet is he carried to the graves, and watch is kept over the tomb.
Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
33 The clods of the valley are sweet unto him; and every man followeth suit after him, as there were innumerable before him.
Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
34 How then comfort ye me in vain? Your answers remain perfidious.
Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
