Job 13
1 Lo, mine eye hath seen all [this], mine ear hath heard and understood it.
Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
2 What ye know, I know also: I am not inferior to you.
Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
3 But I will speak to the Almighty, and will find pleasure in reasoning with God;
Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
4 For ye indeed are forgers of lies, ye are all physicians of no value.
Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
5 Oh that ye would be altogether silent! and it would be your wisdom.
Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
6 Hear now my defence, and hearken to the pleadings of my lips.
Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
7 Will ye speak unrighteously for God? and for him speak deceit?
Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
8 Will ye accept his person? will ye contend for God?
Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
9 Will it be well if he should search you out? or as one mocketh at a man, will ye mock at him?
Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
10 He will certainly reprove you, if ye do secretly accept persons.
Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
11 Shall not his excellency terrify you? and his dread fall upon you?
Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
12 Your memorable sayings are proverbs of ashes, your bulwarks are bulwarks of mire.
Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
13 Hold your peace from me, and I will speak, and let come on me what [will]!
Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
14 Wherefore should I take my flesh in my teeth, and put my life in my hand?
Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
15 Behold, if he slay me, yet would I trust in him; but I will defend mine own ways before him.
Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
16 This also shall be my salvation, that a profane man shall not come before his face.
Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
17 Hear attentively my speech and my declaration with your ears.
Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
18 Behold now, I have ordered the cause; I know that I shall be justified.
Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
19 Who is he that contendeth with me? For if I were silent now, I should expire.
Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
20 Only do not two things unto me; then will I not hide myself from thee.
Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
21 Withdraw thy hand far from me; and let not thy terror make me afraid:
Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
22 Then call, and I will answer; or I will speak, and answer thou me.
Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
23 How many are mine iniquities and sins? Make me to know my transgression and my sin.
Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
24 Wherefore dost thou hide thy face, and countest me for thine enemy?
Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
25 Wilt thou terrify a driven leaf? and wilt thou pursue dry stubble?
Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
26 For thou writest bitter things against me, and makest me to possess the iniquities of my youth;
Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
27 And thou puttest my feet in the stocks, and markest all my paths; thou settest a bound about the soles of my feet; —
Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
28 One who, as a rotten thing consumeth, as a garment that the moth eateth.
Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
