Zechariah 7
1 And it happened, in the fourth year of king Darius, that the word of the Lord came to Zechariah, on the fourth day of the ninth month, which is Kislev.
Ja neljäntenä kunigas Dariuksen vuotena tapahtui Herran sana Sakarjalle, neljäntenä päivänä yhdeksännessä kuukaudessa, joka kutsutaan Kislev.
2 And Sharezer and Regemmelech, and the men who were with them, sent to the house of God, to entreat the face of the Lord,
Kuin he lähettivät Sareserin, ja Regemmelekin, ja heidän miehensä Jumalan huoneeseen rukoilemaan Herran eteen,
3 to speak to the priests of the house of the Lord of hosts and to the prophets, saying: “Must there be weeping with me in the fifth month, and must I sanctify myself, as I have now done for many years?”
Ja sanomaan papeille, jotka olivat Herran Zebaotin huoneessa, ja prophetaille: vieläkö minun nyt pitää itkemän viidentenä kuukautena, ja vaivaaman minuani, niinkuin minä tähän asti muutamina vuosina tehnyt olen?
4 And the word of the Lord of hosts came to me, saying:
Ja Herran Zebaotin sana tapahtui minulle ja sanoi:
5 Speak to all the people of the land, and to the priests, saying: Although you may have fasted and mourned in the fifth and the seventh month for these seventy years, did you indeed keep a fast unto me?
Puhu kaikelle maan kansalle ja papeille, sanoen: kuin te paastositte ja paruitte viidennellä ja seitsemännellä kuukaudella, nyt seitsemänkymmentä vuotta, oletteko te minulle paastonneet?
6 And when you did eat and drink, did you not eat for yourselves, and drink only for yourselves?
Ja kuin te syötte ja juotte, ettekö te syö ja juo itse teillenne?
7 Are not these the words that the Lord has spoken by the hand of the former prophets, when Jerusalem was still inhabited, so that it would prosper, itself and the cities around it, and those inhabitants towards the South and in the plains?
Eikö tämä se ole, jota Herra antoi entisten prophetain saarnata, kuin vielä Jerusalemissa asuttiin, ja oli lepo kaupungeissa ympärillä, kuin asuttiin sekä etelään päin että laaksoissa?
8 And the word of the Lord came to Zechariah, saying:
Ja Herran sana tapahtui Sakarjalle, sanoen:
9 Thus says the Lord of hosts, saying: Judge with true judgment, and act with mercy and compassion, each and every one with his brother.
Näin sanoo Herra Zebaot: tuomitkaat oikein, ja tehkäät jokainen hyvää ja laupiutta veljellensä.
10 And do not find fault with the widow, and the orphan, and the newcomer, and the poor. And let not a man consider evil in his heart towards his brother.
Ja älkäät tehkö vääryyttä leskille ja orvoille, muukalaisille ja köyhille: ja älkään kenkään ajatelko pahaa sydämessänsä veljiänsä vastaan.
11 But they were not willing to pay attention, and they turned aside their shoulder to depart, and they pressed upon their ears, so that they would not hear.
Mutta ei he näistä tahtoneet ottaa vaaria, vaan käänsivät selkänsä minua vastaan, ja tukitsivat korviansa, ettei he kuulisi;
12 And they set their heart like the hardest stone, so that they would not hear the law and the words that the Lord of hosts has sent with his Spirit by the hand of the former prophets. And so a great indignation came from Lord of hosts.
Ja asettivat sydämensä niinkuin timantin, ettei he kuulisi lakia ja sanoja, jotka Herra Zebaot hengellänsä lähetti entisten prophetain kautta: sentähden on niin suuri viha Herralta Zebaotilta tullut.
13 And it happened, just as he had spoken, and they did not pay attention. So then, they shall cry out, and I will not heed, says the Lord of hosts.
Ja se on niin tapahtunut kuin saarnattiinkin; mutta ettei he tahtoneet kuulla, niin en minäkään tahtonut kuulla, kuin he huusivat, sanoo Herra Zebaot.
14 And I dispersed them throughout all the kingdoms that they did not know. And the land was left desolate behind them, so that no one was passing through or returning. And they made the desirable land into a deserted place.
Ja niin minä olen heidät hajoittanut kaikkein pakanain sekaan, joita ei he tunteneet; ja maa on heidän jälkeensä autioksi jäänyt, ettei kenkään siinä vaella eikä asu; sillä he ovat sen ihanan maan hävittäneet.
