Psalms 88
1 A Canticle Psalm to the sons of Korah. Unto the end. For Mahalath, to answer the understanding of Heman the Ezrahite. O Lord, God of my salvation: I have cried out, day and night, in your presence.
Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
2 Let my prayer enter in your sight. Incline your ear to my petition.
Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
4 I am considered to be among those who will descend into the pit. I have become like a man without assistance,
Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
5 idle among the dead. I am like the wounded sleeping in sepulchers, whom you no longer remember, and who have been repelled by your hand.
Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
6 They have lain me in the lower pit: in dark places and in the shadow of death.
Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
7 Your fury has been confirmed over me. And you have brought all your waves upon me.
Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
8 You have sent my acquaintances far from me. They have set me as an abomination to themselves. I was handed over, yet I did not depart.
Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
9 My eyes languished before destitution. All day long, I cried out to you, O Lord. I stretched out my hands to you.
Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
10 Will you perform wonders for the dead? Or will physicians raise to life, and so confess to you?
Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
11 Could anyone declare your mercy in the sepulcher, or your truth from within perdition?
Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
12 Will your wonders be known in the darkness, or your justice in the land of oblivion?
Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
13 And I have cried out to you, O Lord, and in early morning, my prayer will come before you.
Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
14 Lord, why do you reject my prayer? Why do you turn your face away from me?
Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
15 I am poor, and I have been amid hardships from my youth. And, though I have been exalted, I am humbled and disturbed.
Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
16 Your wrath has crossed into me, and your terrors have disturbed me.
Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
17 They have surrounded me like water, all day long. They have surrounded me, all at once.
Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
18 Friend and neighbor, and my acquaintances, you have sent far away from me, away from misery.
Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
