Psalms 44
1 Unto the end. To the sons of Korah, toward understanding. We have heard, O God, with our own ears. Our fathers have announced to us the work that you wrought in their days and in the days of antiquity.
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
2 Your hand dispersed the Gentiles, and you transplanted them. You afflicted a people, and you expelled them.
Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
3 For they did not take possession of the land by their sword, and their own arm did not save them. But your right hand and your arm, and the light of your countenance did so, because you were pleased with them.
Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
4 You yourself are my king and my God, who commands the salvation of Jacob.
Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
5 With you, we will brandish a horn before our enemies; and in your name, we will spurn those rising up against us.
Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
6 For I will not hope in my bow, and my sword will not save me.
Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
7 For you have saved us from those who afflict us, and you have bewildered those who hate us.
vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.
8 In God, we will give praise all day long; and in your name, we will confess forever.
Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)
9 But now, you have rejected and bewildered us, and you will not go forth with our armies, O God.
Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
10 You have turned our back to our enemies, and those who hated us have plundered for themselves.
Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
11 You have given us over like sheep for food. You have scattered us among the Gentiles.
Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.
12 You have sold your people without a price, and no great number was exchanged for them.
Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
13 You have set us as a disgrace to our neighbors, a scoff and a derision to those who are around us.
Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
14 You have set us as a parable among the Gentiles, a shaking of the head among the peoples.
Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.
15 All day long my shame is before me, and the confusion of my face has covered me,
Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
16 before the voice of the reproacher and the commentator, before the face of the adversary and the pursuer.
herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
17 All these things have come upon us, yet we have not forgotten you, and we have not acted unjustly in your covenant.
Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
18 And our heart has not turned back. And you have not diverted our steps from your way.
Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
19 For you humbled us in a place of affliction, and the shadow of death has covered us.
Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.
20 If we have forgotten the name of our God, and if we have extended our hands to a foreign god,
Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
21 will not God find this out? For he knows the secrets of the heart.
eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
22 For, because of you, we are being killed all day long. We are considered as sheep for the slaughter.
Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.
23 Rise up. Why do you fall asleep, O Lord? Rise up, and do not reject us in the end.
Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
24 Why do you turn your face away, and why do you forget our needfulness and our tribulation?
Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
25 For our soul has been humbled into the dust. Our belly has been bound to the earth.
Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.
26 Rise up, O Lord. Help us and redeem us, because of your name.
Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.
