Psalms 12

1 Unto the end. For the octave. A Psalm of David. Save me, O Lord, because holiness has passed away, because truths have been diminished, before the sons of men.

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kahdeksalla kielellä. Auta, Herra; sillä pyhät ovat vähentyneet, ja uskolliset ovat harvat ihmisten lasten seassa.

2 They have been speaking emptiness, each one to his neighbor; they have been speaking with deceitful lips and a duplicitous heart.

Jokainen puhuu lähimmäisensä kanssa valhetta: he liehakoitsevat ja opettavat eripuraisuutta sydämistä.

3 May the Lord scatter all deceitful lips, along with the tongue that speaks malice.

Katkokoon Herra kaikki ulkokullaiset huulet ja ylpiästi puhuvaiset kielet,

4 They have said: “We will magnify our tongue; our lips belong to us. What is Lord to us?”

Jotka sanovat: meidän kielemme pitää voittaman, meidän tulee puhua: kuka meidän herramme on?

5 Because of the misery of the destitute and the groaning of the poor, now I will arise, says the Lord. I will place him in safety. I will act faithfully toward him.

Että köyhät hävitetään ja vaivaiset huokaavat, niin minä nyt nousen, sanoo Herra: minä saatan avun, että rohkiasti pitää opetettaman.

6 The eloquence of the Lord is pure eloquence, silver tested by fire, purged from the earth, refined seven times.

Herran puheet ovat kirkkaat, niinkuin selitetty hopia saviastioissa, seitsemän kertaa koeteltu.

7 You, O Lord, will preserve us, and you will guard us from this generation into eternity.

Sinä Herra, kätke ne, ja varjele meitä tästä suvusta ijankaikkisesti.

8 The impious wander aimlessly. According to your loftiness, you have multiplied the sons of men.

Sillä joka paikka on jumalattomia täynnä, koska huonot ihmisten lasten seassa korotetaan.