Psalms 105
1 Alleluia. Confess to the Lord, and invoke his name. Announce his works among the nations.
Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
2 Sing to him, and sing psalms to him. Describe all his wonders.
Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Be praised in his holy name. Let the heart of those who seek the Lord rejoice.
Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
4 Seek the Lord, and be confirmed. Seek his face always.
Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
5 Remember his miracles, which he has done, his portents and the judgments of his mouth:
Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
6 you offspring of Abraham his servant, you sons of Jacob his elect.
Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
7 He is the Lord our God. His judgments are throughout the entire earth.
Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
8 He has remembered his covenant for all ages: the word that he entrusted to a thousand generations,
Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
9 which he assigned to Abraham, and his oath to Isaac.
Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
10 And he stationed the same for Jacob with a precept, and for Israel with an eternal testament,
Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
11 saying: To you, I will give the land of Canaan, the allotment of your inheritance.
Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
12 Though they may have been but a small number, very few and foreigners there,
Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
13 and though they passed from nation to nation, and from one kingdom to another people,
Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
14 he allowed no man to harm them, and he reproved kings on their behalf.
Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
15 Do not be willing to touch my Christ, and do not be willing to malign my prophets.
Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
16 And he called a famine upon the land, and he crushed every foundation of the bread.
Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
17 He sent a man before them: Joseph, who had been sold as a slave.
Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
18 They humbled his feet in shackles; the iron pierced his soul,
He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
19 until his word arrived. The eloquence of the Lord inflamed him.
Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
20 The king sent and released him; he was the ruler of the people, and he dismissed him.
Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
21 He established him as master of his house and ruler of all his possessions,
Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
22 so that he might instruct his princes as himself, and teach his elders prudence.
Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
23 And Israel entered into Egypt, and Jacob became a sojourner in the land of Ham.
Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
24 And he helped his people greatly, and he strengthened them over their enemies.
Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
25 He turned their heart to hate his people, and to deal deceitfully with his servants.
Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
26 He sent Moses, his servant, and Aaron, the one whom he chose.
Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
27 He placed with them signs of his word, and portents in the land of Ham.
Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
28 He sent darkness and made it conceal, and he did not afflict them with his speech.
Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
29 He turned their waters into blood, and he slaughtered their fish.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
30 Their land brought forth frogs, even in the inner chambers of their kings.
Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
31 He spoke, and there came forth common flies and gnats, in every region.
Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
32 He gave them a shower of hail and a burning fire, in the same land.
Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
33 And he struck their vineyards and their fig trees, and he crushed the trees of their region.
Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
34 He spoke, and the locust came forth, and the caterpillar, of which there was no number.
Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
35 And it devoured all the grass in their land, and it consumed all the fruit of their land.
Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
36 And he struck all the first-born in their land, the first-fruits of all their labor.
Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
37 And he led them out with silver and gold, and there was not an infirm one among their tribes.
Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
38 Egypt was joyful at their departure, for the fear of them lay heavy upon them.
Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
39 He spread a cloud for their protection, and a fire, to give them light through the night.
Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
40 They petitioned, and the quail came; and he satisfied them with the bread of heaven.
He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 He ruptured the rock and the waters flowed: rivers gushed in the dry land.
Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
42 For he had called to mind his holy word, which he kept near to his servant Abraham.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
43 And he led forth his people in exultation, and his elect in rejoicing.
Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
44 And he gave them the regions of the Gentiles, and they possessed the labors of the peoples,
Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
45 so that they might observe his justifications, and inquire about his law.
Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
