Psalms 10
1 So then, why, O Lord, have you withdrawn far away? Why have you overlooked us in opportunity, in tribulation?
Miksi, Herra, seisot niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?
2 While the impious is arrogant, the poor is enflamed. They are held by the counsels that they devise.
Jumalattomien ylpeyden tähden kurja kärsii, takertuu heidän punomiinsa juoniin.
3 For the sinner is praised by the desires of his soul, and the iniquitous is blessed.
Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa, ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa.
4 The sinner has provoked the Lord; according to the multitude of his wrath, he will not seek him.
Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta". "Ei Jumalaa ole" -siinä kaikki hänen ajatuksensa.
5 God is not before his sight. His ways are stained at all times. Your judgments are removed from his face. He will be master of all his enemies.
Hänen hankkeensa menestyvät joka aika. Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä; kaikille vastustajilleen hän hymähtää.
6 For he has said in his heart, “I will not be disturbed: from generation to generation without evil.”
Hän sanoo sydämessään: "En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen".
7 His mouth is full of curses, and bitterness, and deceit. Under his tongue are hardship and sorrow.
Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta, sortoa; tuho ja turmio on hänen kielensä alla.
8 He sits in ambush, with resources in hidden places, so that he may execute the innocent.
Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä, hän murhaa salaa syyttömän. Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.
9 His eyes catch sight of the poor. He lies in ambush, in hiding like a lion in his den. He lies in ambush, so that he may seize the poor, to seize the poor as he draws him in.
Kätkössään hän väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.
10 With his snare, he will bring him down. He will crouch down and pounce, when he has power over the poor.
Hän kyyristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä.
11 For he has said in his heart, “God has forgotten, he has turned away his face, lest he see to the end.”
Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa, hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe".
12 O Lord God, rise up. Let your hand be exalted. Do not forget the poor.
Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala! Älä unhota kurjia.
13 How has the impious one provoked God? For he has said in his heart, “He will not inquire.”
Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Miksi hän sanoo sydämessään: "Et sinä kosta?"
14 You do see, for you examine hardship and sorrow, so that you may deliver them into your hands. The poor one has been abandoned to you. You will be a helper to the orphan.
Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan; sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja.
15 Break the arm of the sinner and the malicious. His sin will be sought, and it will not be found.
Murskaa jumalattoman käsivarsi ja kosta pahan jumalattomuus, niin ettei häntä enää löydetä.
16 The Lord shall reign in eternity, even forever and ever. You will perish the Gentiles from his land.
Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti; hävinneet ovat pakanat hänen maastansa.
17 The Lord has heeded the desire of the poor. Your ear has listened to the preparation of their heart,
Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä, sinä teroitat korvasi,
18 so as to judge for the orphan and the humble, so that man may no longer presume to magnify himself upon the earth.
auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa, ettei ihminen, joka maasta on, enää saisi kauhua aikaan.
