Matthew 27
1 Then, when morning arrived, all the leaders of the priests and the elders of the people took counsel against Jesus, so that they might deliver him to death.
Mutta kuin aamu tuli, pitivät kaikki pappein päämiehet ja kansan vanhimmat neuvoa Jesusta vastaan, häntä kuolettaaksensa,
2 And they led him, bound, and handed him over to Pontius Pilate, the procurator.
Ja sitoivat hänen, menivät pois ja ylönantoivat hänen maaherralle Pontius Pilatukselle.
3 Then Judas, who betrayed him, seeing that he had been condemned, regretting his conduct, brought back the thirty pieces of silver to the leaders of the priests and the elders,
Kuin Juudas, joka hänen petti, näki hänen kuolemaan tuomituksi, katui hän, ja toi jälleen ne kolmekymmentä hopiapenninkiä pappein päämiehille ja vanhimmille,
4 saying, “I have sinned in betraying just blood.” But they said to him: “What is that to us? See to it yourself.”
Sanoen: minä pahasti tein, että minä petin viattoman veren. Mutta he sanoivat: mitä meidän siihen tulee? katso itsiäs.
5 And throwing down the pieces of silver in the temple, he departed. And going out, he hanged himself with a snare.
Ja hän heitti hopiapenningit templiin, läksi sieltä, meni pois ja hirtti itsensä.
6 But the leaders of the priests, having taken up the pieces of silver, said, “It is not lawful to put them into the temple offerings, because it is the price of blood.”
Mutta pappein päämiehet ottivat hopiapenningit ja sanoivat: ei näitä sovi panna uhriarkkuun; sillä se on veren hinta.
7 Then, having taken counsel, they bought the potter’s field with it, as a burying place for sojourners.
Niin he pitivät neuvoa, ja ostivat niillä savenvalajan pellon, vierasten hautaamiseksi.
8 For this reason, that field is called Haceldama, that is, ‘The Field of Blood,’ even to this very day.
Sentähden se pelto on kutsuttu tähän päivään asti veripelloksi.
9 Then what was spoken by the prophet Jeremiah was fulfilled, saying, “And they took the thirty pieces of silver, the price of the one being appraised, whom they appraised before the sons of Israel,
Silloin täytettiin se mikä sanottu oli Jeremias prophetalta, joka sanoo: ja he ottivat kolmekymmentä hopiapenninkiä, sen arvatun hinnan, jonka he arvasivat Israelin lapsilta,
10 and they gave it for the potter’s field, just as the Lord appointed to me.”
Ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra on minun käskenyt.
11 Now Jesus stood before the procurator, and the procurator questioned him, saying, “You are the king of the Jews?” Jesus said to him, “You are saying so.”
Mutta Jesus seisoi maaherran edessä. Niin maaherra kysyi häneltä, sanoen: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Jesus sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.
12 And when he was accused by the leaders of the priests and the elders, he responded nothing.
Ja kuin hänen päällensä kannettiin pappein päämiehiltä ja vanhimmilta, ei hän mitään vastannut.
13 Then Pilate said to him, “Do you not hear how much testimony they speak against you?”
Silloin sanoi Pilatus hänelle: etkös kuule, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat?
14 And he did not respond any word to him, so that the procurator wondered greatly.
Ja ei hän vastannut häntä yhtäkään sanaa, niin että maaherra suuresti ihmetteli.
15 Now on the solemn day, the procurator was accustomed to release to the people one prisoner, whomever they wished.
Mutta juhlana oli maaherra tottunut päästämään kansalle jonkun vangin irralle, jonka he tahtoivat.
16 And at that time, he had a notorious prisoner, who was called Barabbas.
Niin oli heillä silloin yksi kuuluisa vanki sidottuna, joka kutsuttiin Barabbas.
17 Therefore, having been gathered together, Pilate said to them, “Who is it that you want me to release to you: Barabbas, or Jesus, who is called Christ?”
Kuin he siis koossa olivat, sanoi Pilatus heille: kumman te tahdotte, että minä päästän teille? Barabbaan, taikka Jesuksen, joka kutsutaan Kristus?
18 For he knew that it was out of envy they had handed him over.
Sillä hän tiesi, että he hänen kateuden tähden olivat antaneet ylön.
19 But as he was sitting in the place for the tribunal, his wife sent to him, saying: “It is nothing to you, and he is just. For I have experienced many things today through a vision for his sake.”
Mutta kuin hän tuomio-istuimelle istui, lähetti hänen emäntänsä hänen tykönsä, sanoen: älä sinä mitään tee sille vanhurskaalle; sillä minä olen paljon kärsinyt tänäpänä unessani hänen tähtensä.
20 But the leaders of the priests and the elders persuaded the people, so that they would ask for Barabbas, and so that Jesus would perish.
Mutta pappein päämiehet ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta Jesusta hukkaamaan.
21 Then, in response, the procurator said to them, “Which of the two do you want to be released to you?” But they said to him, “Barabbas.”
Niin vastasi maaherra ja sanoi heille: kumman näistä kahdesta te tahdotte, että minä päästän teille? mutta he sanoivat: Barabbaan.
22 Pilate said to them, “Then what shall I do about Jesus, who is called Christ?” They all said, “Let him be crucified.”
Pilatus sanoi heille: mitä siis minun pitää tekemän Jesukselle, joka kutsutaan Kristus? Sanoivat he kaikki hänelle: ristiinnaulittakaan.
23 The procurator said to them, “But what evil has he done?” But they cried out all the more, saying, “Let him be crucified.”
Niin sanoi maaherra: mitä hän pahaa teki? Mutta he huusivat sitä enemmin ja sanoivat: ristiinnaulittakaan.
24 Then Pilate, seeing that he was able to accomplish nothing, but that a greater tumult was occurring, taking water, washed his hands in the sight of the people, saying: “I am innocent of the blood of this just man. See to it yourselves.”
Kuin Pilatus näki, ettei hän mitään auttaa taitanut, mutta enempi pauhina tuli, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan edessä, sanoen: viatoin olen minä tämän vanhurskaan vereen: katsokaat itsiänne.
25 And the entire people responded by saying, “May his blood be upon us and upon our children.”
Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: hänen verensä tulkaan meidän päällemme ja lastemme päälle.
26 Then he released Barabbas to them. But Jesus, having been scourged, he handed over to them, so that he would be crucified.
Silloin päästi hän heille Barabbaan; mutta Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi hän ylön ristiinnaulittaa.
27 Then the soldiers of the procurator, taking Jesus up to the praetorium, gathered the entire cohort around him.
Silloin maaherran huovit veivät Jesuksen raastupaan, ja kokosivat hänen tykönsä kaiken joukon.
28 And stripping him, they put a scarlet cloak around him.
Ja kuin he olivat hänen riisuneet, puettivat he hänen purpuraiseen kaapuun,
29 And plaiting a crown of thorns, they placed it on his head, with a reed in his right hand. And genuflecting before him, they mocked him, saying, “Hail, King of the Jews.”
Ja tekivät orjantappuroista kruunun ja panivat hänen päähänsä ja ruovon hänen oikiaan käteensä, ja kumarsivat polviansa hänen edessänsä, pilkkasivat häntä ja sanoivat: terve, Juudalaisten kuningas!
30 And spitting on him, they took the reed and struck his head.
Ja kuin he olivat sylkeneet hänen päällensä, ottivat he ruovon ja löivät häntä päähän.
31 And after they had mocked him, they stripped him of the cloak, and clothed him with his own garments, and they led him away to crucify him.
Ja sittekuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä kaapun, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ristiinnaulittaa.
32 But as they were going out, they came upon a man of Cyrene, named Simon, whom they compelled to take up his cross.
Mutta kuin he menivät ulos, löysivät he yhden miehen Kyrenistä, nimeltä Simon: sen he vaativat hänen ristiänsä kantamaan.
33 And they arrived at the place which is called Golgotha, which is the place of Calvary.
Ja tulivat siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on: pääkallon paikka.
34 And they gave him wine to drink, mixed with gall. And when he had tasted it, he refused to drink it.
He antoivat hänelle etikkaa juoda sapella sekoitettua; ja kuin hän maisti, niin ei hän tahtonut juoda.
35 Then, after they had crucified him, they divided his garments, casting lots, in order to fulfill what was spoken by the prophet, saying: “They divided my garments among them, and over my vestment they cast lots.”
Mutta sitte kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät arpaa, että täytettäisiin, mitä sanottu oli prophetan kautta; he ovat minun vaatteeni jakaneet, ja minun vaatteistani ovat he heittäneet arpaa.
36 And sitting down, they observed him.
Ja istuen he vartioitsivat häntä siinä.
37 And they set his accusation above his head, written as: This is Jesus, king of the Jews.
Ja he panivat hänen päänsä päälle hänen syynsä kirjoitetun: TÄMÄ ON JESUS, JUUDALAISTEN KUNINGAS.
38 Then two robbers were crucified with him: one on the right and one on the left.
Silloin ristiinnaulittiin kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yksi oikialle puolelle ja toinen vasemmalle.
39 But those passing by blasphemed him, shaking their heads,
Mutta ohitsekäyväiset pilkkasivat häntä, vääntelivät päätänsä,
40 and saying: “Ah, so you would destroy the temple of God and in three days rebuild it! Save your own self. If you are the Son of God, descend from the cross.”
Ja sanoivat: sinä joka maahan jaotat Jumalan templin ja kolmena päivänä sen rakennat, auta itsiäs: jos olet Jumalan Poika, niin astu alas rististä.
41 And similarly, the leaders of the priests, with the scribes and the elders, mocking him, said:
Niin myös pappein päämiehet, kirjanoppineitten ja vanhimmitten kanssa, pilkkasivat häntä ja sanoivat:
42 “He saved others; he cannot save himself. If he is the King of Israel, let him descend now from the cross, and we will believe in him.
Muita hän on auttanut, itsiänsä ei hän voi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas, niin astukaan nyt alas rististä, niin me uskomme hänen.
43 He trusted in God; so now, let God free him, if he wills him. For he said, ‘I am the Son of God.’”
Hän turvasi Jumalaan: päästäköön nyt hänen, jos hän mielistyy häneen. Sillä hän sanoi: Jumalan Poika minä olen.
44 Then, the robbers who were crucified with him also reproached him with the very same thing.
Sitä myös ryövärit hänelle soimasivat, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.
45 Now from the sixth hour, there was darkness over the entire earth, even until the ninth hour.
Mutta kuudennesta hetkestä hamaan yhdeksänteen asti oli pimiä kaikessa maassa.
46 And about the ninth hour, Jesus cried out with a loud voice, saying: “Eli, Eli, lamma sabacthani?” that is, “My God, My God, why have you forsaken me?”
Ja liki yhdeksättä hetkeä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minun ylenannoit?
47 Then certain ones who were standing and listening there said, “This man calls upon Elijah.”
Mutta muutamat niistä, jotka siinä seisoivat, kuin he sen kuulivat, sanoivat: Eliasta hän huutaa.
48 And one of them, running quickly, took a sponge and filled it with vinegar, and he set it on a reed and he gave it to him to drink.
Ja kohta juoksi yksi heistä ja otti sienen, ja täytti sen etikalla, pani sen ruovon päähän, ja antoi hänen juoda.
49 Yet truly, the others said, “Wait. Let us see whether Elijah will come to free him.”
Mutta muut sanoivat: pidäs, katsokaamme, jos Elias tulee häntä päästämään.
50 Then Jesus, crying out again with a loud voice, gave up his life.
Niin Jesus taas huusi suurella äänellä, ja antoi henkensä.
51 And behold, the veil of the temple was torn into two parts, from top to bottom. And the earth was shaken, and the rocks were split apart.
Ja katso, templin esivaate repesi kahtia ylhäältä hamaan alas, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,
52 And the tombs were opened. And many bodies of the saints, which had been sleeping, arose.
Ja haudat aukenivat, ja monta pyhäin ruumista, jotka maanneet olivat, nousi ylös,
53 And going out from the tombs, after his resurrection, they went into the holy city, and they appeared to many.
Ja läksivät ulos haudoista, hänen ylösnousemisensa jälkeen, tulivat pyhään kaupunkiin, ja ilmestyivät monelle.
54 Now the centurion and those who were with him, guarding Jesus, having seen the earthquake and the things that were done, were very fearful, saying: “Truly, this was the Son of God.”
Mutta kuin sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssansa olivat vartioitsemassa Jesusta, näkivät maan järinän ja ne, mitkä tapahtuivat, pelkäsivät he suuresti ja sanoivat: totisesti oli tämä Jumalan Poika.
55 And in that place, there were many women, at a distance, who had followed Jesus from Galilee, ministering to him.
Mutta siellä oli paljo vaimoja taampana katselemassa, jotka Jesusta olivat seuranneet Galileasta, palvellen häntä,
56 Among these were Mary Magdalene and Mary the mother of James and Joseph, and the mother of the sons of Zebedee.
Joiden seassa oli Maria Magdalena, ja Maria Jakobin ja Joseen äiti, ja Zebedeuksen poikain äiti.
57 Then, when evening had arrived, a certain wealthy man from Arimathea, named Joseph, arrived, who himself was also a disciple of Jesus.
Mutta kuin ehtoo tuli, tuli yksi rikas mies Arimatiasta, jonka nimi oli Joseph, joka myös itse oli Jesuksen opetuslapsi.
58 This man approached Pilate and asked for the body of Jesus. Then Pilate ordered the body to be released.
Tämä meni Pilatuksen tykö ja pyysi Jesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski annettaa ruumiin.
59 And Joseph, taking the body, wrapped it in a clean finely-woven linen cloth,
Ja kuin Joseph oli ruumiin ottanut, kääri hän sen puhtaasen liinaan,
60 and he placed it in his own new tomb, which he had hewn out of a rock. And he rolled a great stone to the door of the tomb, and he went away.
Ja pani omaan uuteen hautaansa, jonka hän oli hakannut kallioon, ja vieritti suuren kiven haudan ovelle, ja meni pois.
61 Now Mary Magdalene and the other Mary were there, sitting opposite the sepulcher.
Silloin olivat siellä Maria Magdalena ja toinen Maria, ja istuivat haudan kohdalla.
62 Then the next day, which is after the Preparation day, the leaders of the priests and the Pharisees went to Pilate together,
Mutta toisena päivänä valmistuksen päivästä kokoontuivat pappein päämiehet ja Pharisealaiset Pilatuksen tykö,
63 saying: “Lord, we have remembered that this seducer said, while he was still alive, ‘After three days, I will rise again.’
Sanoen: herra, me muistamme sen vietteliän sanoneen eläissänsä: kolmen päivän perästä minä nousen.
64 Therefore, order the sepulcher to be guarded until the third day, lest perhaps his disciples may come and steal him, and say to the people, ‘He has risen from the dead.’ And this last error would be worse than the first.”
Käske siis varjeltaa hautaa kolmanteen päivään asti, ettei hänen opetuslapsensa tulisi yöllä ja varastaisi häntä, ja sanoisi kansalle: hän nousi kuolleista: ja niin jälkimäinen villitys tulee pahemmaksi kuin ensimäinen.
65 Pilate said to them: “You have a guard. Go, guard it as you know how.”
Pilatus sanoi heille: teillä on vartiat: menkäät, vartioitkaat niinkuin te tiedätte.
66 Then, going out, they secured the sepulcher with guards, sealing the stone.
Mutta he menivät pois, ja vahvistivat haudan vartiain kanssa, ja lukitsivat kiven sinetillänsä.
