Lamentations 2
1 ALEPH. O how the Lord has covered the daughter of Zion with gloom in his fury! O how he has thrown down from heaven to earth the famous one of Israel, and he has not remembered his footstool in the day of his fury.
Kuinka Herra on vihoissansa Zionin tyttären pimittänyt? Hän on Israelin kunnian heittänyt taivaasta maan päälle. Ei hän ole muistanut jalkainsa astinlautaa vihapäivänänsä?
2 BETH. The Lord has cast down, and he has not been lenient, with all the beauties of Jacob. In his fury, he has destroyed the fortifications of the virgin of Judah, and he has thrown them down to the ground. He has polluted the kingdom and its leaders.
Herra on armottomasti kadottanut kaikki Jakobin asumiset; hän on hirmuisuudessansa Juudan tyttären linnan särkenyt, ja lyönyt heitä maahan; hän on hyljännyt hänen valtakuntansa ja päämiehensä.
3 GHIMEL. In the anger of his fury, he has broken the entire horn of Israel. He has drawn back his right hand before the face of the enemy. And he has kindled within Jacob a flaming fire, devouring all around.
Hän on Israelin kaiken sarven hirmuisessa vihassansa särkenyt, on oikean kätensä vetänyt takaperin, kuin vihollinen tuli, ja on Jakobissa niinkuin tulen liekin sytyttänyt, joka kuluttaa kaikki ympärinsä.
4 DALETH. He has bent his bow like an enemy. He has fixed his right hand like an adversary. And he has cut down all that was beautiful to behold in the tabernacle of the daughter of Zion. He has poured out his indignation like fire.
Hän on joutsensa jännittänyt, niinkuin vihollinen; hänen oikean kätensä on hän vienyt, niinkuin vainollinen, ja on tappanut kaikki mitä suloinen oli nähdä; hän on vihansa niinkuin tulen vuodattanut Zionin tyttären majaan.
5 HE. The Lord has become like an enemy. He has thrown down Israel. He has thrown down all of his defenses. He has torn apart his fortifications. And he has filled the daughter of Judah with humbled men and humbled women.
Herra on niinkuin vihollinen, hän on Israelin raadellut, kaikki hänen huoneensa raadellut, ja hänen linnansa turmellut; hän on Juudan tyttärelle paljon valitusta ja murhetta tehnyt.
6 VAU. And he has torn apart her tent like a garden. He has demolished her tabernacle. In Zion, the Lord has delivered feast and Sabbath into oblivion, and king and priest into disgrace, and into the indignation of his fury.
Ja on hajoittanut hänen majansa, niinkuin kryytimaan, ja hänen kokouksensa turmellut; Herra on antanut unhottaa Zionissa sekä juhlat että sabbatit, ja antanut hirmuisessa vihassansa häväistä sekä kuninkaat että papit.
7 ZAIN. The Lord has pushed away his own altar. He has cursed his own sanctuary. He has delivered the walls of its towers into the hand of the enemy. They have made a noise in the house of the Lord, as if on the day of a solemnity.
Herra on heittänyt alttarinsa pois, ja pyhyytensä alttiiksi antanut, ja hyljännyt huoneensa muurit vihollisen käsiin; niin että he ovat Herran huoneessa huutaneet, niinkuin juhlapäivänä.
8 HETH. The Lord has decided to tear down the wall of the daughter of Zion. He has stretched out his measuring line, and he has not turned away his hand from perdition. And the rampart has mourned, and with the wall it has been torn apart.
Herra ajatteli hajoittaaksensa Zionin tyttären muurit, hän on nuoran vetänyt sen ylitse, ja ei vetänyt kättänsä takaperin hukuttamasta; vaan on jaottanut vallit, ja muurit ovat ynnä kukistetut.
9 TETH. Her gates have been buried in the ground. He has ruined and crushed its bars. Her king and her princes are with the Gentiles. There is no law, and her prophets have found no vision from the Lord.
Hänen porttinsa ovat vajotetut maahan, hän on särkenyt hänen salpansa, ja tyhjäksi tehnyt. Hänen kuninkaansa ja päämiehensä ovat pakanain seassa, jossa ei he lakia saa kuulla, eikä heidän prophetansa löydä näkyä Herralta.
10 JOD. The elders of the daughter of Zion have become idle; they sit on the ground. They have sprinkled their heads with ashes. They have been wrapped with haircloth. The virgins of Jerusalem have cast their heads down to the ground.
Zionin tyttären vanhimmat makaavat maassa, ja ovat ääneti, heittävät multaa päänsä päälle, ja ovat puettaneet itsensä säkkiin; Jerusalemin neitseet käyvät päät alas päin.
11 CAPH. My eyes have exhausted their tears. My internal organs have become disturbed. My liver has been poured out on the earth, over the grief of the daughter of my people, when the little ones and the infants passed away in the streets of the town.
Niin olen minä itkenyt, että minun silmäni puhkeevat, sisällykseni kivistelevät, maksani on vuodatettu maan päälle, kansani tyttären surkeuden tähden, koska imeväiset ja piskuiset kaupungin kaduilla nääntyivät,
12 LAMED. They said to their mothers, “Where is the wheat and the wine?” when they fell like the wounded in the streets of the city, when they breathed out their lives into the bosoms of their mothers.
Koska he sanoivat äidillensä: kussa on leipä ja viina? koska he kaupungin kaduilla nääntyivät, niinkuin surmaan haavoitetut, ja antoivat henkensä ylön äitinsä syliin.
13 MEM. To what shall I compare you, or to what shall I liken you, O daughter of Jerusalem? To what shall I equate you, so as to console you, O virgin daughter of Zion? For your destruction is as great as the sea. Who will cure you?
Voi sinä Jerusalemin tytär, keneen minä vertaan sinun, eli minkä kaltaisena minä sinun pidän? sinä neitsy Zionin tytär, mihinkä minä sinua vertaan, jolla minä sinua lohduttaisin? sillä sinun hävintös on suuri niinkuin meri, kuka taitaa sinua parantaa?
14 NUN. Your prophets have seen false and foolish things for you. And they have not laid open your iniquity, so as to provoke you to repentance. Yet they have seen for you false revelations and banishments.
Sinun prophetas ovat sinulle saarnanneet turhuutta ja hulluja näkyjä, ja ei sinun pahoja tekojas sinulle ilmoittaneet, jolla he olisivat sinun vankiutes estää taitaneet, vaan ovat sinulle saarnanneet turhia saarnoja, joilla he saarnasivat sinun ulos maastas.
15 SAMECH. All those who passed by the way have clapped their hands over you. They have hissed and shook their heads over the daughter of Jerusalem, saying, “Is this the city of perfect dignity, the joy of all the earth?”
Kaikki ohitsekäyväiset paukuttavat käsiänsä sinun tähtes, ja viheltelevät sinua, ja pudistelevat päätänsä Jerusalemin tyttären ylitse: tämäkö se kaupunki on, josta sanottiin: se on kaikkein jaloin, josta koko maakunta iloitsee?
16 PHE. All your enemies have opened their mouth over you. They have hissed and gnashed their teeth, and they said: “We will devour her. Yes, this is the day we waited for. We have found it, we have seen it.”
Kaikki vihollises ammottelevat suutansa sinua vastaan, viheltelevät sinua, ja kiristävät hampaitansa, ja sanovat: me olemme hänen hukuttaneet: tämä on se päivä, jota me halusimme, me olemme sen saaneet ja nähneet.
17 AIN. The Lord has done what he decided to do. He has fulfilled his word, which he instructed since the days of antiquity. He has destroyed, and he has not been lenient, and he has caused the enemy to rejoice over you, and he has exalted the horn of your adversaries.
Sen on Herra tehnyt, kuin hän oli ajatellut, hän on täyttänyt sanansa, jonka hän aikaa ennen käskenyt oli; hän on armottomasti hukuttanut, ja on ilahuttanut vihollisen sinusta, ja sinun vainollistes vallan korottanut.
18 SADE. Their heart cried out to the Lord from the walls of the daughter of Zion. Let tears run down like a torrent throughout the day and the night. Do not give rest to yourself, and do not allow the pupil of your eye to cease.
Heidän sydämensä huutaa Herran tykö: Voi sinä Zionin tyttären muuri! anna päivällä ja yöllä kyyneleet vuotaa niinkuin ojan, älä myös lakkaa, ei myös sinun silmämunas mahda lakata.
19 COPH. Rise up. Give praise in the night, in the first of the watches. Pour out your heart like water before the sight of the Lord. Lift up your hands to him on behalf of the souls of your little ones, who have passed away from famine at the head of all the crossroads.
Nouse ja huuda yöllä, ensimäisessä vartiossa, vuodata sydämes niinkuin vettä Herran eteen, nosta kätes hänen puoleensa sinun piskuistes sieluin tähden, jotka nälästä nääntyneet ovat joka kadun päässä.
20 RES. O Lord, see and consider those whom you have made into such a vintage. So then, shall women eat their own fruit, little ones measured by the palm of the hand? Shall priest and prophet be killed in the sanctuary of the Lord?
Herra näe ja katso sitä, jonka sinä niin turmellut olet; pitääkö siis vaimoin ruumiinsa hedelmän syömän, vähät lapset, jotka vielä käsillä kannetaan? pitääkö papit ja prophetat Herran Pyhässä niin tapetuksi tuleman?
21 SIN. The boy and the old man lie down on the ground outside. My virgins and my youths have fallen by the sword. You have slain them in the day of your fury. You have struck down, and you have not shown pity.
Kaduilla maassa makasivat nuoret ja vanhat; minun neitseeni ja nuorukaiseni ovat miekan kautta langenneet; sinä olet tappanut vihapäivänäs, sinä olet armottomasti teurastanut.
22 THAU. You have called, as if to a day of solemnity, those who would terrify me all around. And there was no one, in the day of the fury of the Lord, who escaped or was left behind. Those whom I educated and nourished, my enemy has consumed.
Sinä olet minun viholliseni ympäristöltä kutsunut kokoon niinkuin juhlapäiväksi, niin ettei kenkään Herran vihan päivänä ole päässyt eikä jäänyt; sillä jotka minä kasvatin ja ruokin, ne minun viholliseni on hukuttanut.
