Job 4
1 But Eliphaz the Themanite, answering, said:
Silloin teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
2 If we start to speak to you, perhaps you will take it badly, but who can hold back the words he has conceived?
"Ethän pane pahaksesi, jos sinulle puhutaan? Kuka voi vaitikaan olla?
3 Behold, you have taught many, and you have strengthened weary hands.
Katso, monta sinä olet ojentanut, ja hervonneita käsiä olet vahvistanut;
4 Your words have reassured the wavering, and you have fortified the trembling knees.
sanasi ovat nostaneet kompastunutta, ja rauenneita polvia olet voimistanut.
5 But now the scourge has overcome you, and you falter. It has touched you, and you are disturbed.
Mutta nyt, kun itseäsi kova kohtaa, sinä tuskastut, kun se sinuun sattuu, sinä kauhistut.
6 Where is your reverence, your fortitude, your patience, and the perfection of your ways?
Eikö jumalanpelkosi ole sinun uskalluksesi ja nuhteeton vaelluksesi sinun toivosi?
7 Consider this, I beg you: who ever perished being innocent? Or when have the righteous been destroyed?
Ajattele, kuka viaton on koskaan hukkunut, ja missä ovat rehelliset joutuneet perikatoon?
8 In fact, I have instead seen those who work iniquity and who sow resentments, reap them,
Minkä minä olen nähnyt, niin ne, jotka vääryyttä kyntävät ja turmiota kylvävät, ne sitä niittävätkin.
9 perishing by the breath of God, and being consumed by the wrath of his spirit.
Jumalan henkäyksestä he hukkuvat, hänen vihansa hengestä he häviävät.
10 The roaring of the lion, and the voice of the lioness, and the teeth of young lions have been worn away.
Leijonan ärjyntä, jalopeuran ääni vaiennetaan, ja nuorten leijonain hampaat murskataan;
11 The tiger has perished because it does not have prey, and the young lions have been scattered.
jalopeura menehtyy saaliin puutteesta, ja naarasleijonan pennut hajaantuvat.
12 Furthermore, a word was spoken to me in secret, and, as if by theft, my ears received the pulse of its whisper.
Ja minulle tuli salaa sana, korvani kuuli kuiskauksen,
13 In the horror of a vision by night, when men are accustomed to be overtaken by a deep sleep,
kun ajatukset liikkuivat öisissä näyissä, kun raskas uni oli vallannut ihmiset.
14 fear and trembling seized me and all my bones were terrified.
Pelko ja vavistus yllättivät minut, peljästyttivät kaikki minun luuni.
15 And when a spirit passed before me, the hair on my body stood up.
Tuulen henkäys hiveli kasvojani, ihoni karvat nousivat pystyyn.
16 There appeared an image before my eyes, someone whose face I did not recognize, and I heard a voice like a gentle breeze.
Siinä seisoi-sen näköä en erottanut-haamu minun silmäini edessä; minä kuulin kuiskaavan äänen:
17 Should man be justified in relation to God, or will a man be more pure than his Maker?
'Onko ihminen vanhurskas Jumalan edessä, onko mies Luojansa edessä puhdas?
18 Behold, those who serve him are not steadfast, and in his angels he finds imperfection.
Katso, palvelijoihinsakaan hän ei luota, enkeleissäänkin hän havaitsee vikoja;
19 How much more will those who live in houses of clay, which have an earthly foundation, be consumed like the moth?
saati niissä, jotka savimajoissa asuvat, joiden perustus on maan tomussa! He rusentuvat kuin koiperhonen;
20 From morning all the way to evening, they will be cut down, and because no one understands, they will be destroyed without ceasing.
ennenkuin aamu ehtooksi muuttuu, heidät muserretaan. Kenenkään huomaamatta he hukkuvat ainiaaksi.
21 But those who are left behind will be taken away from them; they will die, and not in wisdom.
Eikö niin: heidän telttanuoransa irroitetaan, ja he kuolevat, viisaudesta osattomina.'"
