Job 17
1 My spirit will be wasted, my days will be shortened, and only the grave will be left for me.
Minun henkeni on heikko, minun päiväni ovat lyhetyt, ja hauta on käsissä.
2 I have not sinned, yet my eye remains in bitterness.
En minä ketäkään pettänyt, ja kuitenkin minun silmäni täytyy olla murheessa.
3 Free me, O Lord, and set me beside you, and let the hand of anyone you wish fight against me.
Nyt siis taivuta sinus, ja ole itse minun takaukseni! kukas muu olis, joka minua takais?
4 You have set their heart far from discipline; therefore, they will not be praised.
Ymmärryksen olet sinä heidän sydämistänsä kätkenyt, sentähden et sinä korota heitä.
5 He promises prey to his companions, but the eyes of his sons will grow faint.
Hän kerskaa ystävillensä saaliistansa, mutta hänen lastensa silmät pitää vaipuman.
6 He has posted me like a proverb to the people, and I am an example in their presence.
Hän on minun pannut sananlaskuksi kansain sekaan, ja ääniksi heidän keskellensä.
7 My eyesight has been clouded by indignation, and my limbs have been reduced, as if to nothing.
Minun silmäni ovat pimenneet minun suruni tähden, ja kaikki minun jäseneni ovat niinkuin varjo.
8 The just will be astounded over this, and the innocent will be stirred up against the hypocrite.
Tästä hurskaat hämmästyvät, ja viattomat asettavat heitänsä ulkokullatuita vastaan.
9 And the just will cling to his way, and clean hands will increase strength.
Hurskas pysyy tielIänsä: ja jolla on puhtaat kädet, se pysyy vahvana.
10 Therefore, be converted, all of you, and approach, for I do not find in you any wisdom.
Kääntäkäät siis teitänne kaikki ja tulkaat nyt: en minä kuitenkaan löydä yhtään taitavaa teidän seassanne.
11 My days have passed away; my thoughts have been scattered, tormenting my heart.
Minun päiväni ovat kuluneet: minun aivoitukseni ovat hajoitetut, jotka minun sydämessäni olivat,
12 They have turned night into day, and I hope for light again after the darkness.
Ja ovat yöstä päivän, ja valkeuden pimeydestä tehneet.
13 If I should wait, the underworld is my house, and in darkness I have spread out my bed. (Sheol h7585)
Ja ehkä minä kauvan odottaisin, niin on kuitenkin hauta minun huoneeni, ja minä olen vuoteeni pimeydessä tehnyt. (Sheol h7585)
14 I have said to decay and to worms: “You are my father, my mother, and my sister.”
Mätänemisen minä kutsuin isäkseni, ja madot äidikseni ja sisarekseni.
15 Therefore, where is my expectation now, and who is it that considers my patience?
Kussa on nyt minun odottamiseni? ja kuka ottaa minun toivostani vaarin?
