Job 16
1 Then Job, answering, said:
Job vastasi ja sanoi:
2 I have often heard such things; you are all aggravating comforters.
"Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.
3 Will there be no end to windy words? Or is it at all a burden to you, if you speak?
Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?
4 I, too, can speak like you; and I also wish that your soul favored my soul. I would also comfort you with speeches and would wag my head over you.
Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,
5 I would strengthen you with my mouth, and would move my lips, as if being lenient to you.
rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.
6 But what can I do? When I am speaking, my grief will not be quiet; and if I am quiet, it will not withdraw from me.
Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?
7 But now my grief has crushed me, and all my limbs have been reduced to nothing.
Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni
8 My wrinkles bear witness against me, and a liar rises up against my face, contradicting me.
ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.
9 He has gathered together his fury towards me, and, threatening me, he has roared against me with his teeth; my enemy has beheld me with terrible eyes.
Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,
10 They have opened their mouths against me, and, reproaching me, they have struck me on the cheek; they are nourished by my sufferings.
he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.
11 God has confined me with the immoral, and he has delivered me into the hands of the impious.
Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.
12 I, who once was wealthy, am now crushed. He has grabbed me by my neck; he has broken me and has placed me before him as a sign.
Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;
13 He has surrounded me with his lances. He has severely wounded my lower back, he has not been lenient, and he has poured out my organs upon the earth.
hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.
14 He has cut me with wound after wound. He has rushed upon me like a giant.
Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.
15 I have sewn sackcloth over my skin, and I have covered my body with ashes.
Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.
16 My face is swollen from weeping, and my eyelids have dimmed my vision.
Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,
17 These things I have endured without iniquity in my hand, while I held pure prayers before God.
vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.
18 O earth, do not conceal my blood, nor let my outcry find a hiding place in you.
Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!
19 For behold, my witness is in heaven, and my confidante is on high.
Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.
20 My friends are full of words; my eye rains tears upon God.
Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,
21 And I wish that a man might be so judged before God, just as the son of man is judged with his assistant!
että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.
22 For behold, a few years pass by, and I am walking a path by which I will not return.
Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."
