Isaiah 9
1 In the earlier time, the land of Zebulun and the land of Naphtali were lifted up. But in the later time, the way of the sea beyond the Jordan, the Galilee of the Gentiles, was weighed down.
Sillä ei ole sillä (maakunnalla) yhtään pääsinpäivää, koska hän ahdistuksessa on; niinkuin entiseen aikaan Sebulonin ja Naphtalin maalle lievitys tapahtui, ja tulivat viimein kunnioitetuksi; niin myös ne meritien vieressä, tällä puolella Jordanin pakanain Galileassa.
2 The people who walked in darkness have seen a great light. A light has risen for the inhabitants of the region of the shadow of death.
Kansa, joka pimeydessä vaelsi, näki suuren valkeuden, ja jotka asuivat kuoleman varjon maassa, niiden ylitse se kirkkaasti paistaa.
3 You have increased the nation, but you have not increased the rejoicing. They will rejoice before you, like those who rejoice at the harvest, like the victorious exulting after capturing the prey, when they divide the spoils.
Sinä lisäät kansaa, ja lisäät hänelle iloa; sinun edessäs iloitaan, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliin jaossa iloitaan:
4 For you have prevailed over the yoke of their burden, and over the rod of their shoulder, and over the scepter of their oppressor, as in the day of Midian.
Sillä sinä olet heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan, ja heidän vaatiansa sauvan särkenyt, niinkuin Midianin aikana.
5 For every violent plunder with a tumult, and every garment mixed with blood, will be burned up and will become fuel for the fire.
Sillä kaikki sota ja meteli, ja veriset vaatteet pitää poltettaman ja tulella kulutettaman.
6 For unto us a child is born, and unto us a son is given. And leadership is placed upon his shoulder. And his name shall be called: wonderful Counselor, mighty God, father of the future age, Prince of Peace.
Sillä meille on lapsi syntynyt, ja poika on meille annettu, jonka hartioilla herraus on; ja hänen nimensä kutsutaan Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Ijankaikkinen Isä, Rauhan päämies:
7 His reign will be increased, and there will be no end to his peace. He will sit upon the throne of David and over his kingdom, to confirm and strengthen it, in judgment and justice, from now even unto eternity. The zeal of the Lord of hosts shall accomplish this.
Että hänen herrautensa pitää suureksi tuleman, ja ei rauhalla loppua, Davidin istuimelle ja hänen valtakunnallensa, valmistamaan sitä ja vahvistamaan tuomiolla ja vanhurskaudella: hamasta nyt niin ijankaikkiseen on Herran Jumalan Zebaotin kiivaus tämän tekevä.
8 The Lord sent a word to Jacob, and it fell upon Israel.
Herra on lähettänyt sanan Jakobissa, ja se on langennut Israelissa;
9 And all the people of Ephraim will know it. And the inhabitants of Samaria will say it, in the arrogance and haughtiness of their heart:
Että kaiki Ephraimin kansa ja Samarian asuvaiset pitää sen tietää saaman, jotka ylpeydessä ja korialla mielellä sanovat:
10 “The bricks have fallen, but we will build with squared stones. They have cut down the sycamores, but we will replace them with cedars.”
Tiilikivet ovat pudonneet, mutta me tahdomme sen rakentaa vuojonkivillä jälleen: Muulbärin puut ovat hakatut maahan, mutta me panemme siaan sedripuita.
11 And the Lord will raise up the enemies of Rezin over him, and he will turn his adversaries into a tumult:
Sillä Herra tahtoo korottaa Retsinin sotaväen heitä vastaan, ja heidän vihollisensa nivoa yhteen,
12 the Syrians from the east and the Philistines from the west. And they will devour Israel with their whole mouth. After all this, his fury was not turned away; instead, his hand was still extended.
Syrialaiset eteen ja Philistealaiset taa, että he söivät Israelin täydellä suulla. Näissä kaikissa ei lakkaa vielä hänen vihansa, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.
13 And the people did not return to the One who struck them, and they did not seek the Lord of hosts.
Ei myös kansa käännä itseinsä hänen tykönsä, joka heitä lyö, eikä kysy Herraa Zebaotia.
14 And so, the Lord will disperse, away from Israel, the head and the tail, he who bows down and he who refrains, in one day.
Sentähden karsii Herra Israelilta pois, yhtenä päivänä, pään ja hännän, oksat ja kannon.
15 The long-lived and honorable, he is the head; and the prophet who teaches lies, he is the tail.
Vanhat kunnialliset ihmiset ovat pää; mutta prophetat, jotka opettavat väärin, ovat häntä.
16 And those who deceitfully praise this people, and those who are praised, will be thrown down violently.
Sillä tämän kansan johdattajat ovat pettäjät, ja ne, jotka sallivat itsensä johdattaa, ovat kadotetut.
17 For this reason, the Lord will not rejoice over their youths. And he will not take pity on their orphans and widows. For each one is a hypocrite, and each one is wicked, and every mouth has spoken foolishness. After all this, his fury was not turned away; instead, his hand was still extended.
Sentähden ei Herra taida iloita heidän nuorista miehistänsä, eikä armahda heidän orpolapsiansa ja leskiänsä; sillä he ovat kaiki ulkokullatut ja pahat, ja jokaisen suu puhuu hulluutta; näissä kaikissa ei lakkaa vielä hänen vihansa, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.
18 For impiety has been kindled like a fire: it will devour brier and thorn, and it will burn in the dense forest, and it will be interwoven with the ascending smoke.
Sillä jumalatoin meno on sytytetty niinkuin tuli, ja kuluttaa orjantappurat ja ohdakkeet; joka palaa niinkuin paksussa metsässä, ja nostaa savun korkialle.
19 The earth has been shaken by the wrath of the Lord of hosts, and the people will become like fuel for the fire. A man will not spare his own brother.
Sillä maa on pimennyt Herran Zebaotin vihasta; niin että kansa on niinkuin tulen ruoka, ja ei yksikään armaitse toista.
20 And he will turn toward the right, and he will be hungry. And he will eat toward the left, and he will not be satisfied. Each one will eat the flesh of his own arm: Manasseh Ephraim, and Ephraim Manasseh, and together they will be against Judah.
Jos he ryöstävät oikialla puolella, niin he nälkää näkevät; jos he syövät vasemmalla puolella, niin ei he tule ravituksi: jokainen syö käsivartensa lihaa.
21 After all this, his fury was not turned away; instead, his hand was still extended.
Manasse Ephraimia, Ephraim Manassea, ja ne molemmat yhdestä puolesta Juudaa vastaan. Ei vielä näissä kaikissa hänen vihansa asetu, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.
