< Isaiah 26 >
1 In that day, this canticle will be sung in the land of Judah. Within it will be set the city of our strength: Zion, a savior, a wall with a bulwark.
Siihen aikaan pitää Juudan maassa tämä veisu veisattaman: meillä on vahva kaupunki, hän pani autuuden muuriksi ja varjelukseksi.
2 Open the gates, and let the just people who guard the truth enter.
Avatkaat portit, vanhurskaan kansan, joka uskossa pysyy, käydä sisälle.
3 The old error has gone away. You will serve peace: peace, for we have hoped in you.
Sinä pidät aina rauhan, vahvan lupaukses jälkeen; sillä sinuun turvataan.
4 You have trusted in the Lord for all eternity, in the Lord God almighty forever.
Sentähden luottakaat Herraan ijankaikkisesti; sillä Herra, Herra on kallio ijankaikkisesti.
5 For he will bend down those living in the heights. He will bring low the lofty city. He will lower it, even to the ground. He will tear it down, even to the dust.
Ja hän notkistaa alas ne, jotka korkialla asuvat, hän alentaa korotetun kaupungin; hän sysää sen maahan, niin että se tomussa makaa,
6 The foot will tread it down: the feet of the poor, the steps of the indigent.
Että hän jaloilla poljetaan, vaivaisten jaloilla ja köyhäin kantapäillä.
7 The path of the just is upright; the difficult path of the just is right to walk in.
Mutta vanhurskasten tie on tasainen; sinä ojennat vanhurskasten polut.
8 And in the path of your judgments, O Lord, we have endured for you. Your name and your remembrance are the desire of the soul.
Herra, me odotamme sinua oikeutes tiellä; sydän himoitsee sinun nimeäs ja muistoas.
9 My soul has desired you in the night. But I will also watch for you with my spirit, in my inmost heart, from the morning. When you accomplish your judgments upon the earth, the inhabitants of the world will learn justice.
Minä halajan sinua sydämestäni yöllä, minun henkeni valvoo myös minussa varhain sinun tykös; sillä kussa sinun oikeutes maakunnassa on, niin maan piirin asuvaiset oppivat vanhurskautta.
10 Let us take pity on the impious one, but he will not learn justice. In the land of the holy ones, he has done iniquity, and so he will not see the glory of the Lord.
Mutta ehkä jumalattomille armoja tarittaisiin, niin ei he opi kuitenkaan vanhurskautta, vaan tekevät ainoastaan pahaa oikeuden maalla; sillä ei he näe Herran kunniaa.
11 Lord, let your hand be exalted, and let them not see it. May the envious people see and be confounded. And may fire devour your enemies.
Herra, sinun kätes on ylennetty, vaan ei he sitä näe; mutta kuin he sen nähdä saavat, niin he häpiään tulevat kansan kiivaudesta, ja vielä sitte tuli sinun vihollises kuluttaa.
12 Lord, you will give us peace. For all our works have been wrought for us by you.
Mutta sinä, Herra, saatat meille rauhan; sillä kaikki, mitä me toimitamme, olet sinä meille antanut.
13 O Lord our God, other lords have possessed us apart from you, but in you alone let us remember your name.
Herra meidän Jumalamme: muut herrat tosin meitä myös vallitsevat paitsi sinua; mutta me muistamme ainoastaan kuitenkin sinussa sinun nimeäs.
14 Let not the dead live; let not the giants rise up again. For this reason, you have visited and destroyed them, and you have perished all remembrance of them.
Ei kuolleet eläviksi tule ja nukkuneet ei nouse; sillä sinä olet heitä etsinyt ja hävittänyt, ja kaiken heidän muistonsa kadottanut.
15 You have been lenient to the people, O Lord, lenient to the people. But have you been glorified? You have removed all the limits of the earth.
Mutta sinä, Herra, olet lisännyt kansaa, sinä Herra olet lisännyt kansaa, sinä olet kunnialliseksi tullut; sinä olet pannut heitä kauvas maailman ääriin.
16 Lord, they have sought you in anguish. Your doctrine was with them, amid the tribulation of murmuring.
Herra, kuin tuska tulee, niin sinua etsitään: koskas heitä kuritat, niin he parkuvat surkiasti.
17 Like a woman who has conceived and is approaching the time for delivery, who, in anguish, cries out in her pains, so have we become before your face, O Lord.
Niinkuin raskaalla vaimolla, kuin hän synnyttämällänsä on, on ahdistus, ja hän parkuu kivullansa, niin meille myös tapahtuu, Herra, sinun kasvois edessä.
18 We have conceived, and it is as if we were in labor, but we have given birth to wind. We have not brought forth salvation on the earth. For this reason, the inhabitants of the earth have not fallen.
Me olemme raskaat ja meillä on kipu, niinkuin tuulen synnyttäväisellä; emme kuitenkaan voi maata auttaa, eikä maan piirin asuvaiset tahtoneet langeta.
19 Your dead shall live. My slain will rise again. Be awakened, and give praise, you who live in the dust! For your dew is the dew of the light, and you shall be dragged down to the land of the giants, to ruination.
Mutta sinun kuollees elävät, ja minun kuolleet ruumiini nousevat jälleen kuolleista. Herätkäät ja kerskatkaat te, jotka makaatte maan alla; sillä sinun kastees on viheriäisen kedon kaste, ja maa on kuolleet itsestänsä antava.
20 Go, my people! Enter your chambers. Close your doors behind you. Conceal yourselves for a very brief time, until the indignation has passed over you.
Mene, kansani, ja käy sisälle kammioos, ja sulje sinun oves jälkees; lymytä sinus silmänräpäykseksi, niin kauvan kuin viha käy ylitse.
21 For behold, the Lord will go forth from his place, so that he may visit the iniquity of each inhabitant of the earth against him. And the earth will reveal its blood, and it will no longer cover its slain.
Sillä katso, Herra on käyvä ulos siastansa etsimään maan asuvaisten pahuutta heidän päällensä; niin että maa ilmoittaa heidän verensä, ja ei niitä enää peitä, jotka hänessä tapetut ovat.