Isaiah 10
1 Woe to those who make unfair laws, and who, when writing, write injustice:
Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat,
2 in order to oppress the poor in judgment, and to do violence to the case of the humble of my people, in order that widows may be their prey, and that they might plunder the orphan.
vääntääksensä vaivaisten asian ja riistääksensä minun kansani kurjilta oikeuden, että lesket joutuisivat heidän saaliiksensa ja orvot heidän ryöstettäviksensä!
3 What will you do on the day of visitation and calamity which is approaching from afar? To whom will you flee for assistance? And where will you leave behind your own glory,
Mutta mitä te teette koston päivänä, rajumyrskyssä, joka tulee kaukaa? Kenen turviin pakenette apua saamaan ja minne talletatte tavaranne?
4 so that you may not be bowed down under the chains, and fall with the slain? Concerning all this, his fury was not turned away; instead, his hand was still extended.
Ei muuta kuin vaipua vangittujen joukkoon tai kaatua surmattujen sekaan. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, ja vielä on hänen kätensä ojennettu.
5 Woe to Assur! He is the rod and the staff of my fury, and my indignation is in their hands.
Voi Assuria, joka on minun vihani vitsa ja jolla on kädessään minun suuttumukseni sauva!
6 I will send him to a deceitful nation, and I will order him against the people of my fury, so that he may take away the plunder, and tear apart the prey, and place it to be trampled like the mud of the streets.
Minä lähetän hänet jumalattoman kansakunnan kimppuun, käsken hänet vihastukseni kansaa vastaan saalista saamaan ja ryöstöä ryöstämään ja tallaamaan sitä kuin katujen lokaa.
7 But he will not consider it to be so, and his heart will not suppose it to be this way. Instead, his heart will be set to crush and to exterminate more than a few nations.
Mutta hän ei ajattele niin, se ei ole hänen sydämensä aivoitus, vaan hänen sydämensä halu on hävittää ja tuhota kansoja paljon.
8 For he will say:
Sillä hän sanoo: "Eivätkö minun päämieheni ole kaikki kuninkaita?
9 “Are not my princes like many kings? Is not Calno like Carchemish, and Hamath like Arpad? Is not Samaria like Damascus?
Eikö käynyt Kalnon niinkuin Karkemiin, eikö Hamatin niinkuin Arpadin ja Samarian niinkuin Damaskon?
10 In the same manner as my hand reached the kingdoms of the idol, so also will it reach their false images, those of Jerusalem and of Samaria.
Niinkuin minun käteni on saavuttanut epäjumalien valtakunnat, joiden jumalankuvat olivat paremmat kuin Jerusalemin ja Samarian-
11 Should I not do to Jerusalem and her false images, just as I have done to Samaria and her idols?”
niin enkö minä tekisi Jerusalemille ja sen epäjumalankuville, samoin kuin minä tein Samarialle ja sen epäjumalille?"
12 And this shall be: when the Lord will have completed each of his works on Mount Zion and in Jerusalem, I will act against the fruit of the exalted heart of king Assur, and against the glory of the haughtiness of his eyes.
Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan.
13 For he has said: “I have acted with the strength of my own hand, and I have understood with my own wisdom, and I have removed the limits of the people, and I have plundered their leaders, and, like one with power, I have pulled down those residing on high.
Sillä hän sanoo: "Oman käteni voimalla minä sen tein ja viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen. Minä siirsin kansojen rajat ja ryöstin heidän aarteensa ja puskin kumoon kuin härkä valtaistuimella-istujat.
14 And my hand has reached to the strength of the people, as to a nest. And, just as the eggs which have been left behind are gathered, so have I gathered the entire earth. And there was no one who moved a wing, or opened a mouth, or uttered a snarl.”
Minun käteni tavoitti kansojen rikkaudet niinkuin linnun pesän; ja niinkuin hyljätyt munat kootaan, niin minä olen koonnut kaikki maat, eikä ketään ollut, joka olisi siipeä räpyttänyt tai nokkaa avannut ja piipittänyt."
15 Should the axe glorify itself over him who wields it? Or can the saw exalt itself over him who pulls it? How can a rod lift itself up against him who wields it, or a staff exalt itself, though it is only wood?
Korskeileeko kirves hakkaajaansa vastaan, tai suurenteleeko saha heiluttajaansa vastaan? Ikäänkuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa ja sauva saisi koholle sen, joka ei ole puuta!
16 Because of this, the sovereign Lord, the Lord of hosts, will send leanness among his fat ones. And under the influence of his glory, a burning ardor will rage, like a consuming fire.
Sentähden Herra, Herra Sebaot, lähettää hänen lihavuuteensa näivetystaudin, ja hänen kunniansa alle syttyy tuli niinkuin tulipalo.
17 And the light of Israel will be like a fire, and the Holy One of Israel will be like a flame. And his thorns and briers will be set ablaze and devoured, in one day.
Israelin valkeus on tuleva tuleksi ja hänen Pyhänsä liekiksi, joka polttaa ja kuluttaa hänen ohdakkeensa ja orjantappuransa yhtenä päivänä
18 And the glory of his forest and of his beautiful hill will be consumed, from the soul even to the flesh. And he will flee away in terror.
ja hänen metsänsä ja puutarhansa ihanuuden, hamaan luihin ja ytimiin, ja hän tulee riutuvan sairaan kaltaiseksi.
19 And what remains of the trees of his forest will be so few, and so easily numbered, that even a child could write them down.
On helppo lukea ne puut, jotka jäävät hänen metsästänsä jäljelle; poikanen voi ne kirjoittaa muistiin.
20 And this shall be in that day: those not added to the remnant of Israel, and those who escape of the house of Jacob, will not lean upon him who strikes them. Instead, they will lean upon the Lord, the Holy One of Israel, in truth.
Sinä päivänä ei Israelin jäännös eivätkä Jaakobin heimon pelastuneet enää turvaudu lyöjäänsä, vaan totuudessa he turvautuvat Herraan, Israelin Pyhään.
21 The remnant of Jacob, again I say the remnant, will be converted to the mighty God.
Jäännös palajaa, Jaakobin jäännös, väkevän Jumalan tykö.
22 For though your people, O Israel, will be like the sand of the sea, yet only a remnant of them will be converted. The consummation, having been shortened, will be inundated with justice.
Sillä vaikka sinun kansasi, Israel, olisi kuin meren hiekka, on siitä palajava ainoastaan jäännös. Päätetty on hävitys, joka tulee, vanhurskautta tulvillaan.
23 For the Lord, the God of hosts, will accomplish an abbreviation and a consummation, in the midst of all the earth.
Sillä hävityksen ja tuomiopäätöksen panee Herra, Herra Sebaot, toimeen kaikessa maassa.
24 For this reason, the Lord, the God of hosts, says this: “My people, who inhabit Zion: do not be afraid of Assur. He will strike you with his rod, and he will lift up his staff over you, on the way of Egypt.
Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, näin: "Älä pelkää, minun kansani, joka Siionissa asut, Assuria, kun hän sinua vitsalla lyö ja kohottaa sauvansa sinua vastaan Egyptin tavalla.
25 But after a little while and a brief time, my indignation will be consumed, and my fury will turn to their wickedness.”
Sillä lyhyt hetki vielä, niin suuttumus täyttyy, ja minun vihani kääntyy hävittämään heidät."
26 And the Lord of hosts will raise up a scourge over him, like the scourge of Midian at the rock of Oreb, and he will raise up his rod over the sea, and he will lift it up against the way of Egypt.
Ja Herra Sebaot heiluttaa ruoskaa häntä vastaan, niinkuin silloin, kun Midian lyötiin Oorebin kalliolla, ja hänen sauvansa on ojennettuna meren yli, ja hän kohottaa sen niinkuin muinoin Egyptiä vastaan.
27 And this shall be in that day: his burden will be taken away from your shoulder, and his yoke will be taken away from your neck, and the yoke will decay at the appearance of the oil.
Sinä päivänä heltiää hänen kuormansa sinun hartioiltasi ja hänen ikeensä sinun niskaltasi, sillä ies särkyy lihavuuden pakosta.
28 He will approach Aiath; he will cross into Migron; he will entrust his vessels to Michmash.
Hän tulee Aijatiin, kulkee Migronin kautta, jättää kuormastonsa Mikmaaseen;
29 They have passed through in haste; Geba is our seat; Ramah was stupefied; Gibeah of Saul fled.
he kulkevat solatien poikki: "Geba on yöpaikkamme". Raama vapisee, Saulin Gibea pakenee.
30 Neigh with your voice, daughter of Gallim; pay attention, Laishah, impoverished woman of Anathoth.
Huuda kimakasti, tytär Gallim! Kuuntele, Laisa! Poloinen Anatot!
31 Madmenah has moved away; be strengthened, you inhabitants of Gebim.
Madmena menee pakoon, Geebimin asukkaat saattavat tavaransa turviin.
32 It is still daylight, so stand at Nob. He will shake his hand against the mountain of the daughter of Zion, the hill of Jerusalem.
Vielä samana päivänä hän pysähtyy Noobiin, hän kohottaa kätensä tytär Siionin vuorta, Jerusalemin kukkulaa, vastaan-
33 Behold, the sovereign Lord of hosts will crush the little bottle of wine with terror, and the exalted in stature will be cut down, and the lofty will be brought low.
katso, silloin Herra, Herra Sebaot, katkaisee hänen latvansa kauhistavalla voimalla, vartevat rungot kaadetaan, ja korkeat kukistuvat.
34 And the dense forest will be overturned with iron. And Lebanon, with its exalted ones, will fall.
Metsän tiheikkö hakataan kirveellä maahan, ja Libanon kaatuu Voimallisen edessä.
