Deuteronomy 29
1 These are the words of the covenant which the Lord instructed Moses to form with the sons of Israel in the land of Moab, beside that covenant which he struck with them at Horeb.
Nämät ovat liiton sanat, jonka Herra käski Moseksen tehdä Israelin lasten kanssa Moabin maassa, paitsi sitä liittoa, jonka hän heidän kanssansa teki Horebissa.
2 And Moses called all of Israel, and he said to them: “You have seen all the things that the Lord has done in your sight in the land of Egypt to Pharaoh, and to all his servants, and to his entire land:
Ja Moses kutsui koko Israelin ja sanoi heille: te näitte kaikki, mitä Herra teidän silmäinne edessä teki Egyptissä Pharaolle, kaikille hänen palvelioillensa ja koko hänen maallensa:
3 the great trials, which your eyes have seen, those immense signs and wonders.
Ne suuren kiusaukset, jotka sinun silmäsi näkivät, ja ne suuret merkit ja ihmeelliset teot.
4 But the Lord has not given you an understanding heart, and seeing eyes, and ears that are able to hear, even to this present day.
Ja ei Herra vielä nytkään tähän päivään asti antanut teille sydäntä ymmärtämään ja silmiä näkemään ja korvia kuulemaan.
5 He led you for forty years through the desert. Your garments have not been worn out, nor have the shoes on your feet been consumed by age.
Ja minä annoin teidän vaeltaa korvessa neljäkymmentä vuotta; ei teidän vaatteenne vanhenneet yltänne, eikä kenkäs kuluneet jaloissas,
6 You did not eat bread, nor did you drink wine or liquor, so that you would know that I am the Lord your God.
Ette syöneet leipää, ettekä myös juoneet viinaa elikkä väkevää juomaa, että te tietäisitte minun olevan Herran teidän Jumalanne.
7 And you arrived at this place. And Sihon, the king of Heshbon, and Og, the king of Bashan, went out to meet us in battle. And we struck them down.
Ja kuin te tulitte tähän paikkaan, niin tuli Sihon Hesbonin kuningas ja Og Basanin kuningas sotimaan meitä vastaan, ja me löimme heidät,
8 And we took their land and delivered it as a possession to Ruben and to Gad, and to half of the tribe of Manasseh.
Ja omistimme heidän maansa, ja annoimme sen Rubenilaisille ja Gadilaisille, niin myös puolelle Manassen sukukunnalle, perimiseksi.
9 Therefore, keep the words of this covenant, and fulfill them, so that you may understand all that you are doing.
Niin pitäkäät nyt nämät liiton sanat, ja tehkäät niiden jälkeen, että toimellisesti tekisitte kaikki mitä te teette.
10 Today, you all stand in the sight of the Lord your God: your leaders, and tribes, and those greater by birth, and teachers, all the people of Israel,
Te seisotte kaikki tänäpänä Herran teidän Jumalanne edessä: ylimmäiset teidän suvuistanne, teidän vanhimpanne, ja teidän esimiehenne, joka mies Israelissa,
11 your children and wives, and the new arrival who dwells with you in the camp, aside from those who cut wood, and those who bring water,
Teidän lapsenne, teidän vaimonne, ja muukalaises joka sinun leirissäs on, sinun puus hakkaajasta niin vetes ammuntajaan asti.
12 so that you may cross into the covenant of the Lord your God, and into the oath which the Lord your God strikes with you today.
Että sinä käyt Herran sinun Jumalas liittoon ja siihen valaan, minkä Herra sinun Jumalas teki sinun kanssas tänäpänä.
13 So shall he raise you up as a people to himself, and so shall he be your God, just as he has spoken to you, and just as he swore to your fathers: Abraham, Isaac, and Jacob.
Että hän tänäpänä korottaa sinun itsellensä kansaksi, ja hän on sinun Jumalas niinkuin hän sanoi sinulle, ja niinkuin hän vannoi isilles, Abrahamille, Isaakille ja Jakobille.
14 And I am not forming this covenant and confirm these oaths with you alone,
Sillä en minä tee tätä liittoa ja tätä valaa ainoastaan teidän kanssanne,
15 but with all those who are present as well as those who are absent.
Mutta sekä teidän, jotka tässä läsnä tänäpänä olette ja seisotte meidän kanssamme Herran meidän Jumalamme edessä, että myös niiden kanssa, jotka ei tässä tänäpänä meidän kanssamme ole.
16 For you know how we lived in the land of Egypt, and how we passed through the midst of nations. And when passing through them,
Sillä te tiedätte, kuinka me asuimme Egyptin maalla, ja kuinka me vaelsimme pakanain lävitse, joiden kautta te vaelsitte,
17 you saw their abominations and filth, that is, their idols of wood and of stone, of silver and of gold, which they worshipped,
Ja näitte heidän kauhistuksensa ja epäjumalansa, kannot ja kivet, hopiat ja kullat, jotka heidän tykönänsä olivat.
18 so that there would not be among you man or woman, family or tribe, whose heart has been turned away this day from the Lord our God, so as to go and serve the gods of those nations. For then there would be among you a root springing forth gall and bitterness.
Ettei joku olisi teidän seassanne mies eli vaimo, elikkä perhe taikka sukukunta, jotka sydämensä tänäpänä kääntäis pois Herrasta meidän Jumalastamme, mennäksensä pois palvelemaan tämän kansan jumalia, ja tulis teille juureksi, joka kasvaa sappea ja koiruohoa.
19 And if he were to hear the words of this oath, he would bless himself in his own heart saying: ‘There will be peace for me, and I will walk in the depravity of my heart.’ And so, the one who is inebriated would consume the one who is thirsty.
Ja tapahtuisi, kuin hän kuulee nämät kirouksen sanat, että hän siunaa itsiänsä sydämestänsä, ja sanoo: rauha on minulla oleva, ehkä minä vaellan sydämeni ajatuksen jälkeen, sentähden että juopuneet janoovain kanssa hukutetaan.
20 But the Lord would not ignore him. Instead, at that time, his fury and zealousness would be very greatly enflamed against that man, and all the curses which have been written in this volume would settle upon him. And the Lord would abolish his name from under heaven,
Ei Herra ole hänelle armollinen, sillä silloin tulee suuri Herran viha ja kiivaus sen miehen päälle, ja kaikki nämät kiroukset, jotka tässä kirjassa ovat kirjoitetut, joutuvat hänen päällensä; ja Herra pyyhkii pois hänen nimensä taivaan alta.
21 and consume him unto perdition out of all the tribes of Israel, according to the curses which are contained in the book of this law and in the covenant.
Ja Herra eroittaa hänen pahuuteen kaikesta Israelin suvusta, koko tämän liiton kirousten jälkeen, joka tässä lakikirjassa on kirjoitettu.
22 And the subsequent generation would speak out, along with the sons who will be born afterward. And the sojourners, who will arrive from far away, will see the plagues of that land and the infirmities with which the Lord will have afflicted it,
Niin jälkeentulevaiset sanovat, teidän lapsenne, jotka jälkeenne tulevat, ja vieraat, jotka kaukaiselta maalta tulevat, kuin he näkevät tämän maan rangaistukset ja sairaudet, joilla Herra lyö heitä siinä,
23 having burned it with sulphur and molten salt, so that it can no longer be sown. And certainly no greenery would spring up, as in the example of the destruction of Sodom and Gomorrah, Admah and Zeboiim, which the Lord overturned with his wrath and fury.
Että hän on polttanut koko heidän maansa tulikivellä ja suolalla, niin ettei sitä kylvetä eikä se vihota, eikä myös yhtäkään ruohoa käy hänestä ylös, niinkuin Sodoma, Gomorra, Adama ja Zeboim olivat kukistetut maahan, jotka Herra vihassansa ja hirmuisuudessansa ylösalaisin kukisti;
24 And so, all the nations would say: ‘Why has the Lord acted this way toward this land? What is this immense wrath of his fury?’
Niin kaikki kansat sanovat: miksi Herra niin teki tälle maakunnalle? mikä on tämä suuri hänen julmuutensa viha?
25 And they will respond: ‘Because they abandoned the covenant of the Lord, which he formed with their fathers, when he led them away from the land of Egypt.
Silloin sanotaan: että he hylkäsivät Herran isäinsä Jumalan liiton, jonka hän teki heidän kanssansa, kuin hän heidät johdatti Egyptin maalta,
26 And they have served foreign gods, and adored them, though they did not know them, and though they had not been allotted to them.
Ja ovat menneet ja muita jumalia palvelleet, ja kumartaneet niitä, senkaltaisia jumalia, joita ei he tunteneet, ja jotka ei heille mitään antaneet.
27 For this reason, the fury of the Lord was enraged against this land, so as to lead over it all the curses which have been written in this volume.
Sentähden on Herran viha julmistunut tämän maan päälle, niin että hän antoi tulla heidän päällensä kaikki kiroukset, jotka tässä kirjassa kirjoitetut ovat.
28 And he has cast them out of their own land, with anger and fury, and with a very great indignation, and he has thrown them into a strange land, just as has been proven this day.’
Ja Herra on heidät hävittänyt heidän maastansa suuressa vihassa, julmuudessa ja närkästyksessä, ja on heidät heittänyt vieraasen maahan, niinkuin hän tänäpänä tehnyt on.
29 These hidden things of the Lord our God have been revealed to us and to our sons in perpetuity, so that we may accomplish all the words of this law.”
Niin salaiset asiat ovat Herran meidän Jumalamme edessä; mutta ne ilmoitetut ovat meillä ja meidän lapsillamme alati, että meidän kaikki nämät lain sanat tekemän pitää.
