< 2 Samuel 17 >
1 Then Ahithophel said to Absalom: “I will choose for myself twelve thousand men, and rising up, I will pursue David this night.
Ja Ahitophel sanoi Absalomille: minä valitsen nyt kaksitoistakymmentä tuhatta miestä ja nousen tänä yönä ajamaan Davidia takaa.
2 And rushing against him, for he is weary and has weakened hands, I will strike him. And when all the people who are with him will have fled, I will strike down the king in isolation.
Ja minä karkaan hänen päällensä, niinkauvan kuin hän on väsynyt ja heikko käsistä. Kuin minä hänen peljätän, että kaikki kansa pakenee, joka hänen tykönänsä on, niin lyön minä kuninkaan yksinänsä,
3 And I will lead back the entire people, returning in the manner of one man. For you are seeking only one man. And all the people shall be in peace.”
Ja palautan kaiken kansan sinun tykös. Kuin jokainen on sinun tykös palautettu, niinkuin sinä anonut olet, niin kaikki kansa on rauhassa.
4 And this word pleased Absalom and all those greater by birth of Israel.
Se näkyi oikia olevan Absalomille ja kaikille vanhimmille Israelissa.
5 But Absalom said, “Summon Hushai the Archite, and let us hear what he also may say.”
Mutta Absalom sanoi: kutsuttakoon myös Husai Arkilainen, ja kuulkaamme, mitä hän tästä asiasta sanoo.
6 And when Hushai had gone to Absalom, Absalom said to him: “Ahithophel has spoken a word in this manner. Should we do it or not? What counsel do you give?”
Ja kuin Husai tuli Absalomin tykö, puhui Absalom hänelle, sanoen: näitä Ahitophel on puhunut, sano sinä, pitääkö meidän niin tekemän, taikka ei?
7 And Hushai said to Absalom, “The counsel that Ahithophel has given at this time is not good.”
Niin Husai sanoi Absalomille: ei ole se hyvä neuvo, kuin Ahitophel tällä haavalla antanut on.
8 And again Hushai declared, “You know your father, and the men who are with him, to be very strong and bitter in soul, comparable to a bear raging in the forest when her young have been taken away. Moreover, your father is a man of war, and so he will not live among the people.
Ja Husai sanoi vielä: sinä tunnet hyvin isäs ja hänen miehensä, että ne ovat väkevät ja vihaiset sydämestä niinkuin karhu, jolta pojat ovat otetut kedolla pois: on myös isäs sotamies, ja ei hän yöttele väkensä kanssa.
9 Perhaps now he hides in pits, or in another place, wherever he wills. And if by chance, in the beginning, anyone may fall, whoever hears about it, no matter what he has heard, will say, ‘There is a slaughter among the people who were following Absalom.’
Katso: nyt hän on lymyttänyt itsensä johonkuhun luolaan eli johonkuhun muuhun paikkaan: jos se nyt tapahtuis, että he nyt alussa kaatuisivat, ja se kuin sen kohta kuulis, niin hän sanois: siellä on tapahtunut suuri tappo sen kansan seassa, jotka Absalomia seurasivat.
10 And even the very strong, whose heart is like the heart of a lion, will be weakened out of fear. For all the people of Israel know your father to be a valiant man, and that all who are with him are robust.
Niin rupeais todella jokainen pelkäämään, joka muutoin on väkevä sotamies, jonka sydän on kuin jalopeuran sydän; sillä kaikki Israel tietää, että isäs on väkevä, ja ne ovat jalot sotamiehet, jotka hänen kanssansa ovat.
11 But this seems to me to be the right counsel: Let all of Israel be gathered to you, from Dan to Beersheba, like the sand of the sea which is innumerable. And you will be in their midst.
Mutta sitä neuvoa minä annan, että sinä kokoat tykös kaiken Israelin, hamasta Danista BerSebaan asti, niin monta kuin santaa meren rannalla: ja sinä itse menet heidän kanssansa heidän seassansa.
12 And we shall rush against him in whatever place he will have been found. And we shall cover him, as the dew usually falls upon the ground. And we shall not leave behind even one of the men who are with him.
Niin me karkaamme hänen päällensä, kussa paikassa me hänen ikänä löydämme, ja karkaamme hänen päällensä, niinkuin kaste lankee maan päälle, ettemme yhtäkään jätä jäljelle kaikista hänen miehistänsä, jotka hänen kanssansa ovat.
13 And if he will enter into any city, all of Israel shall encircle that city with ropes. And we will pull it into the torrent, so that there may not be found even one small stone from it.”
Mutta jos hän kokoo itsensä johonkuhun kaupunkiin, niin pitää koko Israelin siihen kaupunkiin heittämän köysiä; ja me vedämme sen virtaan siihenasti, ettei siitä löydetä yhtäkään kiveä.
14 And Absalom, with all the men of Israel, said: “The counsel of Hushai the Archite is better than the counsel of Ahithophel.” So, by an act of the Lord, the useful counsel of Ahithophel was defeated, in order that the Lord might lead evil over Absalom.
Niin sanoi Absalom ja jokainen mies Israelista: Husain Arkilaisen neuvo on parempi kuin Ahitophelin. Mutta Herra asetti sen niin, että Ahitophelin hyvä neuvo estettiin, että Herra saattais Absalomille onnettomuuden.
15 And Hushai said to the priests, Zadok and Abiathar: “Ahithophel gave counsel to Absalom and to the elders of Israel in this and that manner. And I gave counsel in such and such a manner.
Ja Husai sanoi papille Zadokille ja AbJatarille: niin ja niin on Ahitophel Absalomia ja Israelin vanhempia neuvonut, mutta minä olen niin ja niin neuvonut.
16 Now therefore, send quickly, and report to David, saying: ‘You shall not stay this night in the plains of the desert. Instead, without delay, go across. Otherwise the king may be engulfed, and all the people who are with him.’”
Niin lähettäkäät nyt kiiruusti matkaan, ja ilmoittakaat Davidille ja sanokaat: älä ole yötä kedolla korvessa, mutta riennä pois, ettei kuningas nieltäis ja kaikki väki joka hänen kanssansa on.
17 But Jonathan and Ahimaaz remained beside the Fountain of Rogel. And a handmaid went away and reported it to them. And they set out, so that they might carry the report to king David. For they could not be seen, nor enter into the city.
Ja Jonatan ja Ahimaats seisoivat Rogelin lähteen tykönä, ja yksi piika meni ja sanoi sen heille, ja he menivät ja sanoivat sen kuningas Davidille; sillä ei he uskaltaneet näyttää itsiänsä, että olivat tulleet kaupunkiin.
18 But a certain young man saw them, and he revealed it to Absalom. Yet truly, they traveled quickly and entered into the house of a certain man in Bahurim, who had a well in his court, and they descended into it.
Mutta yksi palvelia sai heidät nähdä ja ilmoitti Absalomille. Ja he menivät nopiasti molemmin matkaansa ja tulivat Bahurimissa yhden miehen huoneesen, hänellä oli kaivo kartanossansa; ja he astuivat siihen sisälle.
19 Then a woman took and spread a covering over the mouth of the well, as if drying hulled barley. And so the matter was hidden.
Ja vaimo otti peitteen ja levitti kaivon päälle, ja hajoitti survotuita herneitä sen päälle; niin ettei sitä tuntunut.
20 And when the servants of Absalom had entered into the house, they said to the woman, “Where is Ahimaaz and Jonathan?” And the woman responded to them, “They passed through hurriedly, after they had taken a little water.” But those who were seeking them, when they had not found them, returned to Jerusalem.
Kuin Absalomin palveliat tulivat vaimon tykö huoneeseen, sanoivat he: kussa on Ahimaats ja Jonatan? Vaimo sanoi heille: he menivät tuon vähän ojan ylitse. Ja kuin he olivat etsineet ja ei mitään löytäneet, menivät he Jerusalemiin jällensä.
21 And when they had gone, they ascended from the well. And traveling, they reported to king David, and they said: “Rise up, and go across the river quickly. For Ahithophel has given a counsel of this kind against you.”
Ja kuin he olivat menneet pois, nousivat he kaivosta ylös, ja menivät matkaansa, ja ilmoittivat kuningas Davidille, ja sanoivat Davidille: nouskaat ja menkäät kiiruusti veden ylitse; sillä niin ja niin on Ahitophel pitänyt neuvoa teitä vastaan.
22 Therefore, David rose up, and all the people who were with him, and they crossed over the Jordan, until first light. And not even one of them was left behind who had not crossed over the river.
Silloin nousi David ja kaikki väki, joka hänen kanssansa oli, ja meni ennen päivän koittamaa Jordanin ylitse, ja ei yksikään puuttunut heistä, joka ei tullut Jordanin ylitse.
23 Then Ahithophel, seeing that his counsel had not been done, saddled his donkey, and he rose up and went away to his own house and to his own city. And putting his house in order, he killed himself by hanging. And he was buried in the sepulcher of his father.
Kuin Abitophel näki, ettei hänen neuvonsa jälkeen tehty, satuloitsi hän aasinsa, nousi ja meni huoneesensa ja kaupunkiinsa, ja toimitti huoneensa menot, ja hirtti itsensä; ja niin hän kuoli ja haudattiin isänsä hautaan.
24 Then David went to the encampment, and Absalom crossed over the Jordan, he and all the men of Israel with him.
Ja David tuli Mahanaimiin; ja Absalom meni Jordanin ylitse, hän ja kaikki Israelin miehet hänen kanssansa.
25 Truly, Absalom appointed Amasa in place of Joab over the army. Now Amasa was the son of a man who was called Ithra of Jezrael, who entered to Abigail, the daughter of Nahash, the sister of Zeruiah, who was the mother of Joab.
Ja Absalom asetti Amasan Joabin siaan sodanpäämieheksi. Ja Amasa oli Jetran sen Jisreeliläisen poika, joka makasi Abigailin Nahaksen tyttären ZeruJan sisaren, Joabin äidin.
26 And Israel made camp with Absalom in the land of Gilead.
Mutta Israel ja Absalom sioittivat itsensä Gileadin maalle.
27 And when David had arrived at the encampment, Shobi, the son of Nahash, from Rabbah, of the sons of Ammon, and Machir, the son of Ammiel of Lodebar, and Barzillai, the Gileadite of Rogelim,
Kuin David oli tullut Mahanaimiin, toi Sobi Nahaksen poika, Ammonin lasten Rabbatista, ja Makir Amnielin poika Lodebarista ja Barsillai Gileadilainen Rogelimista
28 brought to him bedding, and tapestries, and earthen vessels, and wheat, and barley, and meal, and cooked grain, and beans, and lentils, and fried chick peas,
Makausvaatteita, maljoja, saviastioita, nisuja, ohria, jauhoja, kuivatuita tähkäpäitä, papuja, herneitä ja tuletettuja herneitä,
29 and honey, and butter, sheep and fattened calves. And they gave these to David and to the people who were with him to eat. For they suspected that the people were faint with hunger and thirst in the desert.
Hunajaa, voita, lampaita ja lehmän juustoja, ne kantoivat he Davidille ja väelle, joka hänen kanssansa oli, ravinnoksi; sillä he ajattelivat: kansa rupee isoomaan, väsymään ja janoomaan korvessa.